Lactobacillus rhamnosus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lactobacillus rhamnosus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Bakteerit Bacteria
Kunta: Bakteerit Eubacteria
Pääjakso: Firmicutes
Luokka: Basillit Bacilli
Lahko: Lactobacillales
Heimo: Lactobacillaceae
Suku: Lactobacillus
Laji: rhamnosus
Kaksiosainen nimi

Lactobacillus rhamnosus
(Hansen 1968) Collins et al. 1989

Katso myös

  Lactobacillus rhamnosus Wikispeciesissä
  Lactobacillus rhamnosus Commonsissa

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: lähteet on, viitteiden merkintätapa väärä

Lactobacillus rhamnosus on bakteerilaji. Sitä pidettiin aiemmin Lactobacillus casein alalajina, mutta nykyisin geneettisen tutkimuksen myötä se tunnustetaan omaksi lajikseen. Se tunnetaan erityisesti probioottisesta maitohappobakteerikannasta Lactobacillus rhamnosus GG (ATCC 53103), joka on eristetty terveen ihmisen suolistofloorasta.

Lactobacillus rhamnosus GG:n vaikutuksista on julkaistu yli 800 tieteellistä tutkimusta kansainvälisissä lehdissä ja se on siten maailman tutkituin terveysvaikutteinen maitohappobakteeri (probiootti). Lactobacillus rhamnosus GG täyttää terveysvaikutteiselle bakteerille asetetut kriteerit, sillä se kykenee säilymään elävänä ruoansulatuskanavan läpi, ja se pystyy kolonisoimaan paksusuolen väliaikaisesti (Saxelin ym. 1991). Säännöllisesti käytettynä Lactobacillus rhamnosus GG asettuu osaksi suoliston normaalia bakteeristoa ja vahvistaa paitsi maitohappobakteerien osuutta myös hyödyllisten bifidobakteereiden osuutta bakteeristossa.

Lactobacillus rhamnosus GG terveysvaikutteisissa elintarvikkeissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttavan ainesosan määrä elintarvikkeessa pitää olla riittävä väitetyn terveysvaikutuksen aikaansaamiseksi, ja tehon tulee olla osoitettu ihmisillä tehdyillä tutkimuksilla.

LGG

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LGG on Valion rekisteröity tavaramerkki. Ensimmäiset LGG-tuotteet, jotka olivat samalla ensimmäiset kaupalliset Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeria sisältävät elintarvikkeet, lanseerattiin Suomessa vuonna 1990 brändillä Valio Gefilus. Valio on lisensoinut oikeudet LGG-tavaramerkkiin ja LGG-tuotteisiin liittyvään tietotaitoon usealle yritykselle ympäri maailman. Suomessa Lactobacillus rhamnosus GG:tä sisältäviä kapseleita ja tippoja markkinoi Oriola Oy Valion lisenssillä käyttäen tavaramerkkejä Gefilus ja LGG.

Valio kiinnostui 1980-luvulla maitohappobakteereiden terveysvaikutuksista ja osti oikeudet Lactobacillus rhamnosus GG -maitohappobakteeriin vuonna 1987 amerikkalaisilta professoreilta Sherwood Gorbach ja Barry Goldin. Ensimmäinen LGG-maitohappobakteeria sisältävä tuote oli Gefilus -hapatettu herajuoma, joka tuotiin markkinoille vuonna 1990. Terveysvaikutteiset elintarvikkeet olivat uutta kuluttajille 1990-luvun alussa ja myös Gefilus-tuotteiden myynti jäi ensin alhaiseksi. Vasta 1990-luvun lopussa terveysvaikutteiset elintarvikkeet alkoivat yleistyä ja Valio Gefiluksen läpimurto tapahtui vuonna 1996 Gefilus-maidon tultua markkinoille.

Vuonna 2009 Gefilus-tuotteita myytiin Suomessa 35 miljoonaa kiloa ja LGG-maitohappobakteeria sisältäviä tuotteita oli Valion lisenssillä markkinoilla 51 maassa Suomi mukaan lukien.[1] Gefilus-tuotteet täyttivät 20 vuotta 15. maaliskuuta 2010. Tuotevalikoima on vuosien myötä laajentunut ja siihen kuuluu jogurtteja, piimää, maitoa, tehojuomia, mehuja, mehukeittoja ja juustoa. Lapsille suunnatut Valio Kidius Gefilus -tuotteet sisältävät myös LGG-bakteeria.

Maitopohjaiset Gefilus-tuotteet valmistetaan Oulussa, Jyväskylässä, Seinäjoella ja Riihimäellä. Juomat valmistetaan Helsingin mehutehtaalla, Pitäjänmäellä. Probioottia valmistetaan sekä Valion omaan käyttöön että vientiin Valion hapatetehtaalla Tikkurilassa.

Tutkimuksia Lactobacillus rhamnosus GG:stä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lactobacillus rhamnosus GG:n on useissa kliinisissä tutkimuksissa todettu vahvistavan vastustuskykyä, ja auttavan pysymään terveenä (mm. Hatakka ym. 2001, Hojsak ym. 2009, Saxelin 2003). Säännöllinen lactobacillus GG:n käyttö vähensi lasten sairastavuutta, hengitystieinfektioiden määrä väheni ja niiden hoitoon tarvittiin vähemmän antibiootteja kuin vertailuryhmässä.[2] Keväällä 2012 Euroopan elintarvikevirasto kielsi väittämästä tuotteilla olevan vastustuskykyä lisäävää vaikutusta.[3] Lactobacillus rhamnosus GG:n myönteiset vaikutukset lasten hengitystietulehduksiin on osoitettu myös toisessa tutkimuksessa (Hojsak ym. 2009). Päivittäinen lactobacillus rhamnosus GG:tä sisältämän juoman nauttiminen vähensi haitallisten bakteereiden määrää aikuisten koehenkilöiden nenän limakalvolla.[4]

Lactobacillus rhamnosus GG:tä sisältävän maidon käyttö helsinkiläisissä päiväkodeissa vähensi hampaiden reikiintymisriskiä verrattuna tavalliseen maitoon (Näse ym. 2001).

Lactobacillus rhamnosus GG:tä saaneiden lasten riski sairastua akuuttiin ripuliin oli 80 % pienempi kuin lumevalmistetta saaneiden lasten (Szajewska ym. 2001). Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että lactobacillus GG lyhentää akuutin ripulin kestoa.[5]

Satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa Lactobacillus GG:tä saaneiden äitien lapsille kehittyi kahteen ikävuoteen mennessä atooppista ihottumaa 15 prosentissa tapauksista, lumeryhmässä esiintyvyys oli 47 % (Rautava ym. 2002). Laajassa tutkimuksessa, jossa allergiariskilapsia seurattiin seitsemän vuoden ajan, todettiin, että Lactobacillus rhamnosus GG pienentää atopian riskiä (Kalliomäki ym. 2001 ja 2007). Valio ja Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutti ovat yhteistyössä selvittäneet Lactobacillus rhamnosus GG maitohappobakteerin täydellisen genomisekvenssin eli perimän (Kankainen ym. 2009). Sekvenssin avulla voidaan mm. tutkia tarkemmin terveysvaikutusten taustalla olevia mekanismeja.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Glück U, Gebbers JO. Am J Clin Nutr 2003;77:517–20.
  • Hatakka K, Savilahti E, Pönkä A ym. BMJ 2001;322:1327–9.
  • Hojsak I, Snovak N, Abdović S, Szajewska H, Mišak Z, Kolaček S (2009). Lactobacillus GG in the prevention of gastrointestinal and respiratory tract infections in children who attend day care centers: A randomized, double-blind, placebo-controlled trial. Clin Nutr. 2009 Nov 4. [Epub ahead of print].
  • Kalliomäki M, Salminen S, Poussa T, Isolauri E. Probiotics during the first 7 years of life: a cumulative risk reduction of eczema in a randomized, placebo-controlled trial. J Allergy Clin Immunol. 2007;119:1019–21.
  • Kalliomäki M, Salminen S, Arvilommi H, Kero P, Koskinen P, Isolauri E. Probiotics in primary prevention of atopic disease: a randomised placebo-controlled trial. Lancet. 2001;357:1076–9.
  • Kankainen M, Paulin L, Tynkkynen S, von Ossowski I, Reunanen J, Partanen P, Satokari R, Vesterlund S, Hendrickx AP, Lebeer S, De Keersmaecker SC, Vanderleyden J, Hämäläinen T, Laukkanen S, Salovuori N, Ritari J, Alatalo E, Korpela R, Mattila-Sandholm T, Lassig A, Hatakka K, Kinnunen KT, Karjalainen H, Saxelin M, Laakso K, Surakka A, Palva A, Salusjärvi T, Auvinen P, de Vos WM. Comparative genomic analysis of Lactobacillus rhamnosus GG reveals pili containing a human- mucus binding protein. Proc Natl Acad Sci USA. 2009;106:17193–8.
  • Näse L, Hatakka K, Savilahti E ym. Caries Res 2001;35:412–20.
  • Rautava S, Kalliomäki M, Isolauri E. Probiotics during pregnancy and breast-feeding might confer immunomodulatory protection against atopic disease in the infant. J Allergy Clin Immunol 2002;109:119–21.
  • Saxelin M. Suomen Lääkärilehti 2003;34:3313–9.
  • Saxelin M, Elo S, Salminen S, Vapaatalo H. Dose response colonization of faeces after oral administration of Lactobacillus casei strain GG. Microb Ecol Health Dis 1991;4:209–14.
  • Szajewska H, Kotowska M, Mrukowicz JZ ym. J Pediatr 2001;138:361–5.
  • [1]. Sivu ladattu 02.12.2009.
  • [2][vanhentunut linkki]. Sivu ladattu 02.12.2009.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomen ensimmäinen terveysvaikutteinen juoma markkinoille 1990 Valio. Viitattu 13.3.2014.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Hatakka K, Savilahti E, Pönkä A ym.: BMJ, 2001, nro 322, s. 1327–9.
  3. ↑ Ranta, Elina: Terveysruokia tutkittiin: Moni on pelkkää puppua Taloussanomat. 23.5.2012. Viitattu 13.3.2014.
  4. ↑ Glück U, Gebbers JO.: Am J Clin Nutr, 2003, nro 77, s. 517–20.
  5. ↑ Saxelin M: Suomen Lääkärilehti, 2003, nro 34, s. :3313–9.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lactobacillus_rhamnosus&oldid=21789161”