Lacrimosa (televisioelokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lacrimosa
Juulia ja Jan (Katariina Kaitue ja Ville Virtanen)
Juulia ja Jan
(Katariina Kaitue ja Ville Virtanen)
Ohjaaja Hannu Kahakorpi
Käsikirjoittaja Liisamaija Laaksonen
Tuottaja Anna-Maija Eräkangas
Kuvaaja Timo Heinänen
Leikkaaja Lena Paersch
Pääosat Katariina Kaitue
Ville Virtanen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Yleisradio
Ensi-ilta 7. tammikuuta 2008
Kesto 92 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Lacrimosa on Hannu Kahakorven ohjaama suomalainen televisioelokuva vuodelta 2008. Elokuvan teemana on kuuluisan laulajattaren vähittäinen vapautuminen edesmenneen puolisonsa muistosta.

Prologissa näytetään auto-onnettomuus, jonka seuraukset jätetään katsojalle hämäriksi.

Vuosituhannen alun Helsinki. Jan Saras ja Juulia Leivas kohtaavat toisensa sattumalta metroaseman bussipysäkillä. Juulia on menestyvä taidelaulaja ja leski. Hänen äitinsä Saga on kuvataiteilija, joka sairastaa MS-tautia; isä Aarne on oopperalaulaja. Janilla puolestaan on päättyvä romanssi Helena Luodon kanssa. Janin haltuun jää vahingossa partituurikansio, joka kuuluu Juulialle. Sen myötä hän saa yhteyden Juuliaan: luvassa on romanttisia tuokioita kahviloissa, ravintoloissa ja Helsingin vilppaassa ulkoilmassa. Seuraus: Jan ja Juulia rakastuvat toisiinsa. Juulia on edelleen kiinni edesmenneen miehensä Leifin muistossa, mutta pääsee Janin avulla irti siitä. Helena tahollaan kertoo olevansa raskaana, mutta ei Janille. Juulia kuulee asiasta Janin pojalta ja väärinkäsityksen seurauksena laittaa suhteensa Janiin katkolle.

Italiassa 130 kilometriä Roomasta pohjoiseen Bagnoregion kunnassa satojen metrien korkeudella sijaitsee kylä nimeltään Civita, jossa Juulia on viettänyt paljon aikaansa. Kylä tunnetaan myös nimellä "La città che muore". Juulia matkustaa sinne ja Jan seuraa perässä. Jan kosii Juuliaa ja kihlapari viettää onnellisia hetkiä Civitassa. Ulkokuvat on otettu autenttisilla paikoilla.

Kahden vuoden päästä Janilla ja Juulialla on lapsi. Jan lähtee työasioissa ulkomaille. Palatessaan lentokentältä Juulia on ajaa nokkakolarin rekka-auton kanssa, mutta välttää onnettomuuden viime hetkellä. Sen sijaan hän suistuu tieltä ja auto pyörähtää katolleen - Juulia kuolee siihen.

Loppukaneetin mukaan tarina perustuu löyhästi tositapahtumiin.

Lacrimosa on ohjaajansa Hannu Kahakorven ja käsikirjoittajansa Liisamaija Laaksosen viimeinen yhteistyö. Kahakorpi oli etsinyt Lacrimosan kaltaista suuren mittakaavan rakkaustarinaa useita vuosia - Laaksonen otti tehtävän vastaan: syntyi Lacrimosa. Nimi on viittaus Giuseppe Verdin sävelteokseen "Requiem".[1] Lacrimosa on kyyneltä tarkoittavan lacrima-substantiivin feminiini adjektiivi.

Lacrimosassa on päähenkilön ammatin mukaisesti runsaasti diegeettistä musiikkia. Juulian lauluäänenä on Essi Luttinen. Musiikki etuäänitettiin Turussa ja Helsingissä. Lacrimosan laulajat ovat Roland Liiv, Pille Lill, Helen Lokuta ja Priit Volmer. Chorus Cathedralis Aboensis -kuoroa johtaa Seppo Murto ja Turun filharmonisen orkesterin kapellimestarina on Pertti Pekkanen. Muusikot Italiassa ovat Salvatore Argangeli, Angelo Capitani ja Franco Medori. Lacrimosan äänisuunnittelusta vastaa Ari-Pekka Heikkinen.[2]

Juulian isää Aarnea näyttelevä Jaakko Ryhänen on oopperalaulaja. Aarne laulaa Juulian säestämänä Rauno Lehtisen sävelmän "On hetki".

Italiassa kuvatussa niittykohtauksessa on taustamusiikkina Umberto Tozzin menestyssävellys "Ti amo" vuodelta 1977. Elokuvassa on stereoääni.[3]

Lacrimosa sai ensi-iltansa tammikuussa 2008. Yleisradio julkaisi sen maksuttomassa Areena-palvelussaan toukokuussa 2018, jossa se on katsottavissa vuoden ajan.[3]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Katariina Kaitue  Juulia Leivas  
 Ville Virtanen  Jan Saras  
 Tea Ista  Saga Leivas  
 Jaakko Ryhänen  Aarne Leivas  
 Lauri Karhula  Jori Saras  
 Aino Seppo  Helena Luoto  
 Eija Nousiainen  Anna  
 Matti Ristinen  Lauri Aro  
 Rauha Puntti  Juulian naapuri  
 Veli-Matti Iljin  Leif  
  1. Säilynoja, Juhana: "Talo oli täynnä loistavia naisia, mutta rooleja ei löytynyt" ja siksi Liisamaija Laaksonen otti kynän käteensä (Tunteiden ja näyttelijöiden riemuvoittoja) Yle Elävä arkiston blogi. 3.5.2018. Yleisradio. Viitattu 7.9.2018.
  2. Elokuvan lopputekstit
  3. a b Lacrimosa 3.5.2018. Yleisradio. Viitattu 6.9.2018.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]