Hindenburg (zeppeliini)
| LZ 129 Hindenburg | |
|---|---|
 LZ 129 Hindenburg Lakehurstissa vuonna 1936. |
|
| Tyyppi | ilmalaiva |
| Alkuperämaa |
 Saksa |
| Valmistaja | Luftschiffbau Zeppelin |
| Ensilento | maaliskuussa 1936 |
| Poistettu käytöstä | 6. toukokuuta 1937 |
| Tila | tuhoutunut |
| Valmistusmäärä | 1 |
| Yksikköhinta | 500 000 £ (1935) |
LZ 129 Hindenburg (Luftschiff Zeppelin #129) oli vuosina 1936–1937 liikennöinyt saksalainen ilmalaiva eli zeppeliini, joka oli tarkoitettu Atlantin ylittävään matkustajaliikenteeseen. Sisarlaivansa Graf Zeppelin II:n ohella se oli maailman suurin koskaan rakennettu ilmalaiva. Hindenburg tuhoutui onnettomuudessa sytyttyään tuleen Yhdysvalloissa Lakehurstissa New Jerseyssä 6. toukokuuta 1937. Radioselostaja Herbert Morrisonin pikalevylle tallentama radiolähetys ilmalaivan tuhosta on säilynyt.[1] Ilma-alus nimettiin marsalkka Paul von Hindenburgin mukaan, joka oli ollut Saksan tasavallan presidentti ennen kansallissosialistien ja Adolf Hitlerin valtaannousua.
Ilmalaiva Hindenburg
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hindenburg ja sen sisarlaiva LZ-130 Graf Zeppelin II ovat suurimmat koskaan rakennetut ilma-alukset. Aluksen suurin pituus oli kolminkertainen verrattuna Boeing 747 -lentokoneeseen. Hindenburg oli 245 metriä pitkä, ja sen säiliön tilavuus oli 200 000 kuutiometriä. Hindenburg oli varustettu neljällä 890 kW:n dieselmoottorilla; maksiminopeus oli 135 km/h.[2][3]
Alus pystyi kuljettamaan 76 matkustajaa (Atlantin ylityksillä 50), ja suurin miehistön määrä oli 61. Hindenburg maksoi rakennusaikanaan (1935) 500 000 Englannin puntaa. Ensilentonsa Hindenburg teki maaliskuussa 1936.
Hindenburg lensi vuonna 1936 Atlantin yli 17 kertaa: kymmenen kertaa Yhdysvaltoihin (Lakehurst, New Jersey) ja seitsemän kertaa Brasiliaan (Rio de Janeiro). Vuonna 1937 Hindenburg ylitti Atlantin kaksi kertaa: kerran Brasiliaan ja viimeisen kohtalokkaan lentonsa Yhdysvaltoihin. Euroopan lähtö- ja laskeutumispaikkana toimi Frankfurt.
Alun perin Hindenburgissa oli tarkoitus käyttää turvallista heliumia, mutta tuohon aikaan Yhdysvalloilla oli monopoli heliumin valmistuksessa, eikä Yhdysvallat myynyt kaasua kansallissosialistiseen Saksaan. Tästä syystä Hindenburgin kaasutankeissa käytettiin helposti saatavaa mutta syttymisherkkää vetyä.
Hindenburg lentoliikenteessä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmalaivalla matkustaminen oli kallista. Menolippu maksoi siihen aikaan 400 Yhdysvaltain dollaria (nykyrahassa 5 000 dollaria) ja meno-paluu maksoi 720 dollaria (nykyrahassa 9 000 dollaria).
Aluksen kyljessä oli kaksi isoa kantta. Ylemmän kannen sivulla oli salonki, jossa oli näköalapaikka ulos. Matkustajien hytit olivat salongin ja kävelykannen välissä. Jokaisessa hytissä oli pesukaappi. Saniteettitilat ja suihku olivat B-kannella, jossa oli myös keittiö ja miehistönmessi.
Tupakointihuone sijaitsi myös B-kannella, jonne pääsi ilmalukon kautta niin, että paine pidettiin ilmalukossa korkeampana kuin sen ulkopuolella, mikä esti vedyn vuotamisen sisään. Kaikki tulitikut ja sytyttimet takavarikoitiin ennen nousua.
Aluksen kantovoima tuli 200 000 kuutiometristä vetyä, joka oli sijoitettu 16 säiliöön kankaisella vaipalla päällystettyjen tukikaarien sisäpuolelle. Voimanlähteenä ilmalaivassa oli neljä Daimler-Benz DB 602 890 kW (1 200 hevosvoiman) dieselmoottoria, joiden avulla aluksen huippunopeus oli 132 kilometriä tunnissa.[2][4][5]
,_Speisesaal.jpg) |
,_Gesellschaftsraum.jpg) |
Onnettomuus Lakehurstissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hindenburgin onnettomuus
Hindenburg oli 6. toukokuuta vuonna 1937 kello 16.00 laskeutumassa kolme päivää kestäneen lennon jälkeen Lakehurstin lentokentälle New Jerseyssä. Voimakas vastatuuli hidasti lentämistä, ja tämän vuoksi Hindenburg myöhästyi kymmenen tuntia. Ukkosmyrskyn ja kovan tuulen vuoksi se kierteli New Jerseyn rannikolla odotellen sään paranemista ennen kuin laskeutuminen voisi alkaa. Lakehurstin lentoaseman päällikkö komentajakapteeni Charles Rosendahl ilmoitti radiolla ilmalaivan päällikölle Max Preusille, että laskeutuminen voisi tapahtua. Ilmalaivan laskeutuminen sujui hitaasti mutta tasaisesti. Lähestyttäessä kiinnitysmastoa kapteeni kytki moottorit peruutusvaihteelle, jotta alus pysähtyisi paikoilleen. Sen jälkeen aluksesta pudotettiin painona ollutta vettä. Alus laskeutui tasaisesti 60 metriä, minkä jälkeen ankkuri heitettiin alas. Kello oli 19.25, kun kaikki oli valmista.
Hindenburgin laskeutumisen aikana yleisön joukossa oli NBC:n radiotoimittaja Herbert Morrison, joka tallensi pikalevylle aluksen laskeutumista. Morrisonin selostaessa Hindenburgin rungon harjalle syttyi yllättäen liekki. Yhtäkkiä koko ilmalaiva peittyi tuleen, ja paksu savuseinä kohosi kymmenien metrien korkeuteen.
Tulipalo eteni ilmalaivan keulaan, ja alus vajosi perä edellä maahan. Hindenburgin keula osoitti kohti taivasta, kunnes alus romahti maahan. Kaikki oli ohi 37 sekunnissa.
Ilmalaivassa olleista 97 ihmisestä selviytyi hengissä 62.[4]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: [2]
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 60
- Matkustajat: 50
- Pituus: 245 m
- Halkaisija: 41,2 m [6]
- Lentopaino: 236 000 kg
- Vetysäiliöiden tilavuus: 200 000 m³ [3]
- Generaattorit: kaksi kpl, 220 volttia ja 24 volttia[7]
- Voimalaite: 4 × Daimler Benz DB 602 (LOF 6) -16-sylinteristä dieselmoottoria; 890 kW (1 200 hv) per moottori
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 135 km/h
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ WLS Radio – The Prairie Farmer Days The history of WLS Radio. Viitattu 5.5.2019 (englanniksi).
- ↑ a b c Hindenburg liekeissä. Tieteen Kuvalehti Historia, 2010, nro 18, s. 14–22. Oslo: Bonnier Publicatons International AS. 0806-5209
- ↑ a b Luftschiff Hindenburg Herzlich Willkommen an Bord – Kaihanus.de. 13.10.2008. Viitattu 5.5.2019 (saksaksi).
- ↑ a b Stewart, Robert. Twist, Clint. Horton, Edward: ”158”, Historian arvoitukset, s. 158–165. (Miksi ilmalaiva Hindenburg räjähti?) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-30889-7
- ↑ Hodzic, Muamer: The Mercedes-Benz gasoline engine from 1926 on BenzInsider. 24.6.2008. Viitattu 5.5.2019 (englanniksi).
- ↑ LZ 129 Luftschiff.de. Viitattu 5.5.2019 (saksaksi).
- ↑ Crew Areas and Keel Airships.net – The Graf Zeppelin, Hindenburg, U.S. Navy Airships, and other Dirigibles. Viitattu 5.5.2019 (englanniksi).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hindenburg (LZ-129) Navy Lakehurst Historical Society. Arkistoitu 3.6.2019. Viitattu 5.5.2019 (englanniksi).
- Video Hindenburgin tuhoutumisesta (Internet Archive) (englanniksi)
- Ilmalaiva "Hindenburg" tuhoutunut laskeutuessaan Lakehurstin lentokentälle New Yorkissa, Helsingin Sanomat, 08.05.1937, nro 121, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- "Hindenburgin" tuho aiheutunut luultavasti joko sähköpurkautumasta tai sabotaashista, Helsingin Sanomat, 09.05.1937, nro 122, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Päättyikö ilmalaivojen satu?, Suomen Kuvalehti, 15.05.1937, nro 20, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot