LUMA-keskus Suomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
LUMA-keskus Suomi
Tunnuslause Yhdessä olemme enemmän!
Toimiala tiedekasvatus
Toiminta-alue Suomi
Aiheesta muualla
Sivusto

Yliopistojen LUMA-keskus Suomi -verkoston tavoitteena on innostaa ja kannustaa lapsia ja nuoria matematiikan, ympäristöopin, luonnontieteiden ja teknologian opiskeluun ja harrastamiseen uusien tiede- ja teknologiakasvatuksen avausten kautta, tukea opettajia elinikäiseen oppimiseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin koko Suomessa, sekä vahvistaa tutkimuspohjaista opetuksen kehittämistyötä.[1]

LUMA-keskus Suomella on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama valtakunnallinen tehtävä kaudella 2021–2024.

Kaudella 1.1.2020–31.12.2022 johtajana toimii professori Maija Aksela Helsingin yliopistosta.[2]

Ensimmäinen LUMA-keskus perustettiin Helsingin yliopiston yhteyteen 9.12.2003 ja sen avajaisia vietettiin Helsingissä 28.2.2004.[3]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUMA-keskus Suomi on katto-organisaatio kansalliselle ja kansainväliselle LUMA-toiminnalle, ja se toimii johdettuna verkostona. Siihen kuuluu 13 suomalaisten yliopistojen tai yliopistokeskusten yhteydessä toimivaa LUMA-keskusta:

  • Aalto-yliopisto Junior[4], Espoo
  • Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus[5], Helsinki
  • Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus[6], Joensuu
  • Keski-Pohjanmaan LUMA-keskus[7], Kokkola
  • Keski-Suomen LUMA-keskus[8], Jyväskylä
  • Lounais-Suomen LUMA-keskus[9], Turku
  • LUMA-keskus Lappi[10], Rovaniemi
  • LUMA-keskus Pohjanmaa[11], Vaasa
  • LUMA-keskus Saimaa[12], Lappeenranta
  • Oulun yliopiston LUMA-keskus[13], Oulu
  • Päijät-Hämeen LUMA-keskus[14], Lahti
  • Skolresurs[15], Åbo
  • Juniversity[16], Tampere[17]

Toimintamalli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUMA-keskus Suomi edistää matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian alojen eri toimijoiden vuorovaikutusta ja pyrkii rakentamaan kestäviä yhteistyön malleja. Keskus saattaa yhteistyöhön oppilaat, opiskelijat ja opettajat eri koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta yliopistoon, lapset ja nuoret koulun ulkopuolella, lasten ja nuorten huoltajat sekä muut tahot yhteiskunnassa, kuten yritysten ja muiden yhteisöjen henkilöstön.

Merkittävässä osassa monien LUMA-keskusten toimintaa ovat lastentarhan-, luokan- tai aineenopettajaksi opiskelevat opiskelijat. Opettajien elinikäisen oppimisen kasvuprosessia tuetaan opettajaopiskelijoiden yliopisto-opintojen alusta lähtien. Monia LUMA-toimintoja toteuttavat käytännössä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opiskelijat, lähinnä opettajaopiskelijat, sekä luokan- ja lastentarhanopettajaopiskelijat. Tieteenalasta tai oppiaineesta riippuen opiskelijoiden toiminta on joko integroitu tutkinto-opetukseen ja tutkimukseen tai he tekevät sitä palkallisesti opiskelun rinnalla hankkien samalla hyödyllistä työkokemusta.

Tutkimus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkeen toimintaan kytkeytyy tutkimus. Toimintamuotoja itsessään tutkitaan ja kehitetään sekä näin saatuun että muuhun alan uusimpaan tutkimustietoon perustuen. Useissa toimipisteissä toimintaa kehitetään etenkin kehittämistutkimuksen (design-based research, DBR) keinoin. Esimerkiksi moni LUMA SUOMI -ohjelman kehittämishanke liittyy myös tutkimushankkeeseen, ja kehittäminen tapahtuu kiinteässä yhteydessä tutkimukseen. Toiminnan vaikuttavuutta tutkitaan mm. keräämällä dataa toimintaan osallistuvilta lapsilta, nuorilta, huoltajilta ja opettajilta.[1]

Käynnissä olevat hankkeet ja ohjelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verkostolla on käynnissä kolme keskeistä kansallista/kansainvälistä kehittämishanketta/-ohjelmaa.

  1. LUMATIKKA-ohjelmassa[18] (2018–2022) toteutetaan matematiikan opettajille varhaiskasvatusasteelta toiselle asteelle tarkoitettu täydennyskoulutusohjelma (15 op), joka koostuu sekä lähi- että verkkokoulutuksesta. Ohjelma toteutetaan Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella yhdessä usean yliopiston, ammattikorkeakoulun ja HY+ Oy:n kanssa.
  2. StarT-ohjelmassa[19] (2016–) kehitetään ja tarjotaan tukea oppimisyhteisöille – pääasiassa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle – uusien kasvatus- ja opetussuunnitelmien mukaisten monialaisten oppimiskokonaisuuksien ja teemaopintojen toteutuksen tueksi.
  3. ZAU-hankkeessa[20] (2018–2020) tarjotaan mm. peruskouluille mahdollisuus järjestää erityisesti tytöille suunnattuja ilmiöpohjaisia, matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian harrastamisen ja opiskelun pariin innostavia kerhoja.

Näiden lisäksi verkoston toimipisteillä eli alueellisilla LUMA-keskuksilla on käynnissä erilaisia omia tutkimus- ja kehittämishankkeitaan.[21]

Yhteistyössä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUMA-keskus Suomi tekee yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti.

Useiden kotimaisten yhteistyötahojen edustajia on kutsuttu Kansalliseen LUMA-neuvottelukuntaan. StarT-toiminnassa[22] on mukana suuri joukko eri yhteistyötahoja.

Kansainvälistä yhteistyötä tehdään globaalisti muiden tiede- ja teknologiakasvatuksen akateemisten asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa. LUMA-keskus Suomi kuuluu muun muassa Science on Stage Europe -verkostoon ja EU STEM Coalition -verkostoon.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=LUMA-keskus_Suomi&oldid=22338997”