Linux Terminal Server Project
Linux Terminal Server Project (LTSP) on Jim McQuillanin kehittämä ohjelmisto Linuxille, jonka avulla useampi ihminen voi käyttää yhtäaikaisesti samaa tietokonetta heikkotehoisempien päätekoneiden kautta. LTSP avaa jokaiselle kevytpäätteelle oman istunnon Linuxiin. Käyttäjän kannalta istunto vaikuttaa siltä kuin hän käyttäisi palvelinkonetta suoraan, sillä kaikki ohjelmat suoritetaan palvelimen resursseilla.
Päätekoneet käynnistyvät hakemalla lähiverkon kautta ohjelmiston palvelimelta, jolloin useiden kevyiden asiakaspäätteiden hallinta helpottuu.[1]
LTSP:tä on käytetään erityisesti koulujen tietokonejärjestelmien ratkaisuissa sen tarjoamien etujen ansiosta. Myös Ilmatieteen laitos on ottanut käyttöön kevytpääteratkaisun uudessa toimitalossaan Dynamicumissa.
LTSP sisältyy muiden muassa K12LTSP-, Skolelinux-, AbulÉdu-, Kubuntu- ja Edubuntu-jakelupaketteihin.
LTSP:n edut itsenäisiin työasemiin verrattuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- LTSP mahdollistaa vanhojen tietokoneiden käytön jatkamisen kevytpäätteinä.
- Kevytpäätteillä toteutetut ratkaisut (koulujen atk-luokat, kirjastojen haku- ja internetpäätteet yms.) ovat kustannuksiltaan edullisia laitteisto- ja ohjelmistomaksuissa saatavien säästöjen ansiosta.
- Kevytpäätteiksi valmistetaan nykyään myös tähän käyttöön tarkoitettuja uusia koneita, jotka ovat pienitehoisina edullisia.
- LTSP-kevytpäätteet ovat hiljaisia ja kestäviä, sillä ne eivät välttämättä tarvitse mitään liikkuvia osia, kuten levyasemia, kiintolevyä tai tuulettimia.
- Järjestelmän päivittäminen on helppoa, sillä muutokset tehdään vain kerran palvelimelle.
- Käyttäjällä on työskentelyyn käytettävästä päätteestä riippumatta omalla tunnuksellaan aina oma työpöytä ja omat tiedostot käytettävissä.
Miten LTSP toimii
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kevytpääte voidaan käynnistää useilla eri tavoilla, muun muassa levykkeeltä, kiintolevyltä, USB-muistitikulta tai verkon yli (PXE, MBA, Etherboot, Netboot). Pääte lataa vain käyttöjärjestelmän ytimen, joka suorittaa komentoriviohjelman normaalin init-palvelun sijaan. Komentoriviohjelma käynnistää verkkoyhteyden ja lataa lopun käyttöjärjestelmästä verkon yli palvelimelta. Lopuksi käynnistetään X Window System, jolloin käyttäjä voi kirjautua sisään graafiseen istuntoon. Kaikki istunnossa käytetyt ohjelmat suoritetaan palvelimella, mutta näytetään päätekoneella.[2] Päätekoneen oheislaitteet (äänikortti, tallennuslaitteet, tulostimet yms.) ovat kuitenkin käytettävissä.
Laitteistovaatimukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palvelimen tehontarve riippuu täysin kevytpäätteiden lukumäärästä ja suoritettavista ohjelmista. Hyvän palvelimen kymmenelle kevytpäätteelle saa tehtyä hieman keskivertoa paremmasta työasemasta, johon on asennettu vähintään gigatavu keskusmuistia. Kevytpäätteen laitteistovaatimukset ovat vaatimattomat, kuten käy ilmi seuraavasta taulukosta.
| Prosessori | RAM | Suorituskyky |
|---|---|---|
| i486, 66 MHz | 16 Mt | kelvollinen |
| Pentium 74, 133 MHz | 24 Mt | hyvä |
| Tehokkaampi kuin Pentium 133 MHz | Yli 24 Mt | hyvä, ei huomattavaa eroa |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ About ltsp.org. Viitattu 2.8.2024. (englanniksi)
- ↑ LTSP - Linux Terminal Server Project - v4.1 Arkistoitu Viitattu 4.8.2024. (englanniksi)