Lauri Helle
Lauri Teodor Helle, sukunimi aik. Sohlman (9. toukokuuta 1875 Loppi – 25. tammikuuta 1950 Jyväskylä) oli suomalainen lyseon lehtori ja oppikirjojen tekijä.[1][2]
Lauri Helteen vanhemmat olivat maanviljelijä Karl Fredrik Sohlman ja Gustava Kerkkonen. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1897 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1904. [1][2]
Helle toimi aluksi luonnonhistorian, maantieteen ja matematiikan sijaisopettajana Hämeenlinnan lyseossa ja tyttökoulussa. Vuosina 1904–1905 hän oli v.t. kollegana Turun suomalaisessa lyseossa. Vuonna 1908 Helle valittiin Kuopion yhteiskoulun luonnonhistorian ja maantieteen opettajaksi ja hän hoiti virkaa 1906–1908. Hän siirtyi sitten 1908 samojen aineiden ja lisäksi kaunokirjoituksen kollegaksi Jyväskylän lyseoon. Helle nimitettiin luonnonhistorian ja maantieteen nuoremmaksi lehtoriksi 1916 ja vanhemmaksi lehtoriksi 1920. Vanhempana lehtorina hän oli Jyväskylän lyseossa vuoteen 1942 saakka. Hän toimi samalla myös Jyväskylän tyttökoulun jatkoluokkien opettajana vuosina 1911—1913 ja Jyväskylän kesäyliopistossa opettajana vuonna 1913. [1][2]
Helle teki jo ylioppilasaikanaan kasvi- ja eläintieteellisen tutkimusmatkan Lappiin. Hän oli 1903-1904 opinto- ja tutkimusmatkalla Keski-Euroopassa ja vuonna 1906 Itä-Euroopassa. Helle suoritti maantieteellisiä ja geologisia tutkimuksia Suursaarella ja Karjalan kannaksella, tutki Vantaanjoen vesistön ja Tammelan ylängön järvimuotoja ja johti kenttämittauksia Lopella ja Turun lähistöllä. Jyväskylän seudulla hän suoritti järvitutkimuksia ja kokosi tietoja vesistöistä. Helle julkaisi kirjoituksia ja tutkielmia muun muassa Valvojassa, Maantieteellisen yhdistyksen aikakauslehdessä Terrassa, Luonnon Ystävässä ja Tietosanakirjassa. Hän toimi myös puhuiana ja luennoitsijana tutustuttaen laajoja kansalaispiirejä luonnonhistoriallisiin ja tieteellisiin kysymyksiin ja tieteellisen tutkimuksen tuloksiin. Hänet tunnettiin lisäksi raittius- ja suomalaisuusmiehenä.[2]
Lauri Helle oli naimisissa vuodesta 1908 Suoma Huuskosen kanssa.[1]
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Piirteitä lumpeittemme (Nymphaea'in) rakenteesta ja elämästä. Eripainos kirjasta Jyväskylän lyseo. Tilastollisia tietoja lukuvuodelta 1910-1911. Tekijä, Jyväskylä 1911
- Oppikoulun Venäjän maantieto; kirj. J. E. Aro ja L. T. Helle. Kustannus-oy. Kirja, Helsinki 1913, 3. painos Kirja, Tampere 1916, ruotsiksi nimellä Rysslands geografi för elementarläroverke. Söderströ, Helsingfors 1914
- Yleisimmät karttaprojektiot. Eripainos kirjasta Jyväskylän lyseo. Tilastollisia tietoja lukuvuodelta 1913-1914. Tekijä, Jyväskylä 1914
- Jyväsjärvi. Eripainos Maantieteellisen yhdistyksen aikakausikirjasta "Terra", vuosikerta 27, 1916. Helsink 1916
Suomennoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Joh Reinke : Biologian pääpiirteet: oppilaitoksia ja itsekseen opiskelijoita varten ; tekijän luvalla suomensivat A. M. Heikinheimo ja L. Helle. Gummerus, Jyväskylä 1912
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899
- ↑ a b c d Lehtori Lauri Helle, Keskisuomalainen, 09.05.1935, nro 105, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 25.08.2024