Levodopa
.svg)
| |
| |
Levodopa
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| (S)-2-amino-3-(3,4-dihydroksifenyyli)propaanihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | N04 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C9H11NO4 |
| Moolimassa | 197,19 g/mol |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 30 % |
| Metabolia | Aromaattisten L-aminohappojen dekarboksylaasi |
| Puoliintumisaika | 0,75–1,5 tuntia |
| Ekskreetio | renaalinen 70–80 % |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | |
| Reseptiluokitus |
Reseptilääke |
| Antotapa | oraalinen |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Levodopa (L-dopa, 3,4-dihydroksi-L-fenyylialaniini, C9H11NO4) on rakenteeltaan aminohappo ja lääkeaine, jota käytetään yleisesti Parkinsonin taudin hoidossa. L-dopa läpäisee veri-aivoesteen, minkä jälkeen siitä muodostuu aminohappodekarboksylaasin avulla dopamiinia. L-dopasta muodostuva dopamiini lievittää Parkinsonin taudin oireita kuten vapinaa ja lihasjäykkyyttä, mutta voi myös aiheuttaa psyykeen ja mielialaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Pitkään käytettynä L-dopa aiheuttaa potilaalle tahattomia pakkoliikkeitä. L-dopa imeytyy nopeasti ruoansulatuskanavasta. Lääkkeen huippupitoisuus plasmassa saavutetaan noin tunnin kuluttua lääkkeen nauttimisesta tyhjään mahaan. L-dopaa myydään kauppanimillä Kardopal, Madopar ja Sinemet.
L-dopan ongelmana on sen nopea hajoaminen elimistössä metaboliiteiksi hajottajaentsyymien vaikutuksesta. Tärkeimmät L-dopaa hajottavat entsyymit ovat dopadekarboksylaasi (DDC) ja katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT), jotka vaikuttavat sekä keskushermostossa että sen ulkopuolella. Pelkästään keskushermostossa toimiva hajottajaentsyymi on monoamiinioksidaasi (MAO). Hajottajaentsyymien toimintaa pyritään torjumaan niin sanotuilla estolääkkeillä, jotka estävät tai hidastavat entsyymien vaikutusta. Lääkettä annetaan yleensä sen tuhoutumista estävän aineen (karbidopa, benseratsidi) kanssa. Nämä aineet eivät läpäise veri-aivoestettä. Ne hidastavat levodopan hajoamista aivojen ulkopuolella, ja siksi levodopan annos voidaan pitää pienempänä ja sivuvaikutukset jäävät pienemmiksi.
DDC:n estolääkkeitä ovat benseratsidi ja karbidopa. COMT:n vaikutusta estäviä lääkkeitä ovat tolkaponi ja entakaponi. MAO-entsyymin estolääkkeenä käytetään selegiliiniä. Niiden käytöllä on sivuvaikutuksina käytös- ja hillitsemishäiriöitä ja pakonomaista käyttäytymistä, jotka ilmenevät esimerkiksi ahmimisena, hallitsemattomana rahankäyttönä ja ostohaluna.