Lāsma Kauniste

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lāsma Kauniste
Lāsma Kauniste vuoden 1968 Grenoblen talviolympialaisten 1 000 metrillä.
Lāsma Kauniste vuoden 1968 Grenoblen talviolympialaisten 1 000 metrillä.
Henkilötiedot
Syntynyt19. huhtikuuta 1942 (ikä 82)
Riika
Kansalaisuus Neuvostoliitto, Latvia
Uran tiedot
Pituus 167 cm
Laji pikaluistelu
Seura Lokomotiv Riika
Kilpauran kesto 1955-1975
Valmentaja Alfons Bērziņš, Arvīdas Leinertin ja Jevgeni Krasilnikov
Saavutukset
Voitot yleisluistelun MM-kulta ja MM-hopea
Mitalit
Maa:  Neuvostoliitto
Naisten pikaluistelu
Yleisluistelun MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Grenoble 1969 yhteispisteet
Hopeaa Hopeaa Deventer 1967 yhteispisteet

Lāsma Kauniste (ven. Ласма Хермановна Каунисте, syntyjään Avotiņa ven. Авотиня; s. 19. huhtikuuta 1942, Riika) oli Neuvostoliittoa edustanut latvialainen pikaluistelija. Hän voitti yleisluistelussa yhden maailmanmestaruuden ja yhden maailmanmestaruushopean 1960-luvun lopulla.[1].

Urheilu-uran alkuvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lāsma Avotiņa aloitti pikaluistelun entisen latvialaissuuruuden Alfons Bērziņšin opastuksella vuonna 1955. Avotiņa saavutti juniorien maailmanennätyksen 1000 metrillä helmikuussa 1959 16-vuotiaana Alma-Atan Medeon radalla. Ensimmäisen kerran hän osallistui Neuvostoliiton mestaruuskisoihin vuonna 1960. Lāsma Avotiņa avioitui virolaisen pikaluistelija Toivo Kaunisten kanssa vuonna 1962, ja he asettuivat asumaan Riikaan. Sen jälkeen hän esiintyi kilpailuareenoilla nimellä Lāsma Kauniste.[1] [2]

Neuvostoliiton pikaluistelumaajoukkueeseen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauniste (vasemmalla), Baas-Kaiser (keskellä) ja Yhdysvaltain Dianne Holum (oikealla) Baas-Kaiserin voitettua yhteispisteissä vuoden 1967 MM-kisat.

Vuonna 1963 hän sijoittui Neuvostoliiton mestaruuskisoissa jo neljänneksi Inga Voroninan, Valentina Steninan ja Lidija Skoblikovan jäljessä, jotka olivat saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Neuvostoliiton maajoukkueeseen hän nousi vuonna 1966, jolloin hän osallistui MM-kisoihin. Hän sijoittui tällöin 7:ksi. Vuoden 1967 Neuvostoliiton mestaruuskisoissa hän oli yhteispisteissä 3. ja oli mukana Deventerin MM-kisoissa, joissa vuodesta 1952 alkanut Neuvostoliiton mestaruusketju katkesi hollantilaisen Stien Baas-Kaiserin voittaessa. Kauniste oli paras neuvostoliittolainen sijoittuen 2:ksi.[1]

Olympiavuonna 1968 kansainväliset kisat alkoivat Helsingin MM-kisoilla, joissa hän oli yhteispisteissä 4. Sitä seuranneissa Grenoblen talviolympialaisissa Kaunisten paras sijoitus oli 1 500 metrin 5. sija. Muut sijoitukset olympialaisissa oli 1 000 metrin 11. ja 3 000 metrin 12. sija.[3]

Launisten ura jatkui kansainvälisellä huipulla vielä 1970-luvun alkuun. Hän saavutti Neuvostoliiton mestaruuskisojen yhteispisteiden hopeaa vuosina 1968 ja 1970 eli kaksi kertaa; mestaruutta hän ei saavuttanut. Vuodesta 1969 tuli Kaunisten uran huippuvuosi, sillä hän otti MM-kisoissa yhteispisteiden MM-kultaa Grenoblen olympiaradalla Hollannin Stien Kaiserin ja Ans Schutin saadessa hopeaa ja pronssia. Hänet äänestettiin Neuvosto-Latviassa silloin vuoden 1969 urheilijaksi. Seuraavana vuonna sijoitus oli 5. Sen jälkeen ura jatkui vielä vaihtelevalla menestyksellä 1970-luvun puoliväliin. Vuosina 1973 ja 1974 hän teki vielä kuitenkin omat ennätyksensä Medeon öljyjäällä Alma-Atassa.[1]

Ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matka Aika Paikka Vuosi
500 m 44,45 Alma-Ata, Medeo 14. joulukuuta 1974
1 000 m 1.28,70 Alma-Ata, Medeo 14. joulukuuta 1974
1 500 m 2.18,96 Alma-Ata, Medeo 27. tammikuuta 1973
3 000 m 4.52,0 Alma-Ata, Medeo 27. tammikuuta 1973
5 000 m 9.09,2 Alma-Ata 7. tammikuuta 1973

Urheilu-uran jälkeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauniste valmistui Latvian fyysisen kulttuurin instituutista (LVFKI, latv. Latvijas Valsts fiziskās kultūras institūts) ja toimi urheilu-uran jälkeen vuosina 1976-1989 riialaisen lasten ja nuorten urheilukoulun johtajana.[4]

Kauniste on toiminut oman urheilu-uransa jälkeen pikaluistelu- ja lyhytradan valmentajana. Hän toimi oman seuransa Riian Lokomotiven uusien pikaluistelijaiden valmentajana vuosina 1976-1988. Hän oli muun muassa vuoden 2018 talviolympialaisissa 1500 metrissä neljänneksi sijoittuneen Haralds Silovsin ensimmäinen valmentaja.[4]

Avioliitosta Toivo Kaunisten kanssa heillä on kaksi poikaa (1963 ja 1977 syntyneet). Hänen isänsä Hermanis Avotiņš oli aikanaan 1920-luvulla Latvian jalkapallomaajoukkueessa maalivahtina.[2]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Athlete Data of Lasma Kauniste SpeedSkatingNews. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  2. ↑ a b Ātrslidošanas leģenda Lāsma Kauniste nosvinējusi savus 80 un energiski bauda vecumdienas ​ 23.6.2022. jauns.lv. Viitattu 20.2.2023. (latviaksi)
  3. ↑ Lasma Kauniste ​ SR/Olympics Sport. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Lāsma Kauniste ​ Natocionala enciklopedija. Viitattu 20.2.2023. (latviaksi)
Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lāsma_Kauniste&oldid=22294930”