Löytöretki suomeen
Löytöretki suomeen | |
---|---|
Kirjailija | Kersti Juva |
Kansitaiteilija | Sanna-Reeta Meilahti |
Kieli | suomi |
Genre | tietokirja |
Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
Julkaistu | 2019 |
Ulkoasu | nidottu |
Sivumäärä | 413 |
ISBN | 978-952-858-104-1 |
Sarja: Kirjokansi 223 | |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Löytöretki suomeen on suomentaja Kersti Juvan teos, jossa hän kertoo työstään ja suomentajana tekemistään käännösratkaisuista. Kirjan on julkaissut vuonna 2019 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Lukuisilla palkinnoilla palkittu Juva on englanninkielisen kaunokirjallisuuden suomentaja, ja hänet tunnetaan etenkin J. R. R. Tolkienin teosten suomentajana.[1] Kirjan esipuheessa hän kertoo, että kirjan tekeminen kesti neljä vuotta, siitä lähtien, kun hän vuonna 2014 sai Eminentia-apurahan elämäntyönsä kokoamiseen. Hän esittelee työtä konkreettisesti esimerkkien kautta.[2]
Alkusanoissa hän korostaa asennettaan kieleen, että suomentajalle lähtökohta on, että ”kieli ei ole koodi” vaan se on ”yhteisön ääni, tapa, jolla joukko ihmisiä kommunikoi keskenään”. Suomentaminen on tulkitsemista, ja siten suomennos ei ole sama kuin alkuteos vaan teos kirjoitettuna suomalaiselle lukijalle.[3]
Arviot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juha Mäkinen sanoi Savon Sanomissa julkaistussa arviossaan, ettei teos hänen mielestään ole löytöretki suomeen vaan ”pikemminkin laboratoriossa mikroskoopilla suoritettua havainnointia”. Hän olisi kaivannut esseemäisempää tekstiä Juvan suhteesta kieleen ja suomentajan työhön.[4]
Ville Eloranta (Helsingin Sanomat) kirjoitti, että teoksessa on valtava määrä suomen ominaispiirteitä ja monipuolisuutta esitteleviä esimerkkejä. Hänestä siinä olisi kuitenkin ollut karsimisen varaa mutta se tarjoaa kuitenkin ”mieleenpainuvan matkan suomen kieleen ja rautaisen ammattilaisen elämäntyöhön.”[5]
Kirjailija ja suomentaja J. Pekka Mäkelä huomautti blogissaan, että Juvalla on kirjassa käytössään myös vanhoja harvoin esiteltyjä sijamuotojen nimiä, kuten latiivi ja separatiivi.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kersti Juva, 375 humanistia. Helsinki.fi. Viitattu 18.10.2019.
- ↑ Juva 2019, Lukijalle, s. 7.
- ↑ Juva 2019, Lukijalle, s. 8.
- ↑ Mäkinen, Juha: Kirja-arvio: Kersti Juva tarjoaa mielenkiintoisia havaintoja kielestä ja sen vivahteista Savon Sanomat. 14.10.2019. Viitattu 18.10.2019.
- ↑ Eloranta, Ville: Loistokas suomentaja esittelee työkalupakkinsa. Helsingin Sanomat, 15.9.2019, s. C 3.
- ↑ Mäkelä, J. Pekka: Kieli on notkea kapine. Yrttimaa.net 2.10.2019. Viitattu 19.10.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirjan esittely SKS:n sivulla (Arkistoitu – Internet Archive).
- Cavén, Tina: Kuinka Bilbo Bagginsista tuli ensin Kalpa Kassinen ja sitten Bilbo Reppuli. Yle.fi 25.9.2019.