Löyhkäseitikki
| Löyhkäseitikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Cortinariaceae |
| Suku: | Seitikit Cortinarius |
| Laji: | camphoratus |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Löyhkäseitikki (Cortinarius camphoratus, aikaisemmin "sininen haisuseitikki"[2] tai "sinimaltohaisuseitikki"[3]) on violetti, isohko helttasieni, jonka paras tuntomerkki on voimakas, epämiellyttävä tuoksu. Kangasmetsissä tavattava syötäväksi kelpaamaton seitikkilaji. Se muistuttaa haisuseitikkiä, mutta on violetimpi, vanhemmiten ruskehtavan kermanväriseksi vaaleneva.[4] Tämän lajin voi sekoittaa sinivalmuskaan, joka on syötävä sieni.[5]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakki, 3-10 cm, nuorena lähes puolipallomainen, myöhemmin kuperaksi laakeneva, lopulta lähes tasainen. Lakin pinta on sileän silkinhohtoinen, nuorena vaalea tai vaalean violetti, vanhemmiten keskeltä ruskettuva ja lopulta ruskeankermansävyiseksi haalistuva. Heltat nuorena violetit, mutta värjäytyvät vanhemmiten itiöpölystä ruskeiksi. Nuoren itiöemän helttoja peittää runsas vaaleanvioletti seitti. Jalka on 4-8 cm pitkä ja 1-2,5 cm paksu, tanakka ja tasapaksu, tai tyvestä nuijamainen. Jalka on lakin lailla vaalea tai violetti, nuorena vaaleansinisten, myöhemmin kellertävien, suojusvöiden kirjoma. Malto on violetti.[5] Haju on voimakas ja epämiellyttävä, joidenkin mielestä hieman raakaa perunaa muistuttava.[4]
Kasvupaikka ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hyvin yleinen koko maassa kuusen levinneisyysalueella. Kasvaa havumetsien, useimmiten tuoreiden kuusikoiden sammalikossa elo-syyskuussa. Löyhkäseitikki on kuusen mykorritsasieni.[4][5]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seitikkiä on joskus käytetty lankojen värjäykseen.[6]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kosonen, Lasse: Uusi perheen sienikirja, s. 69. Porvoo: WSOY, 1994. ISBN 951-0-19559-6
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Taksonomian lähde: Index Fungorum Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Tuomikoski, Risto: Sienet värikuvina, s. 164. (2. painos) WSOY, 1971.
- ↑ Ulvinen, Tauno (toim.): Suursieniopas, s. 177. Helsinki: Suomen Sieniseura, 1976. ISBN 951-95362-0-5
- ↑ a b c Laji.fi: löyhkäseitikki (Cortinarius camphoratus) laji.fi. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ a b c Kosonen, Lasse: Uusi perheen sienikirja, s. 69. Porvoo: WSOY,, 1994. ISBN 951-0-19559-6
- ↑ Phillips, R.: WSOY Suuri Sienikirja, s. 132. (suomeksi toim. Lasse Kosonen) WSOY, 1981, suom. 1992. ISBN 951-0-17255-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen Luonto: Sienen tuoksu
- Löyhkäseitikki (Cortinarius Camphoratus) (Arkistoitu – Internet Archive)