Lõõdla järv
| Lõõdla järv | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Pienen Emajoen valuma-alue |
| Laskujoki | Antsla jõgi, Kängsepa kraavi |
| Järvinumero | VEE2124100 |
| Mittaustietoja | |
| Rantaviiva | 9,173 km |
| Pinta-ala | 98,7 ha |
| Keskisyvyys | 3,9 m |
| Suurin syvyys | 8 m |
| Valuma-alue | 5,6 km² |
| Saaria | 2 |
 Lõõdla järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Lõõdla järv (myös Luhasoo järv, Luassoo järv)[1] on Virossa Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva järvi.[1][2][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 99 hehtaaria ja se on 3,8 kilometriä pitkä ja 500 metriä leveä. Järven pituudesta johtuu, että sen ympärillä sijaitsee useita kyliä: Haava, Hargi, Liiva, Majala, Lümatu ja Vaabina. Saaria on kaksi, joiden yhteinen pinta-ala on 0,59 ha. Järven kaakkoispäätä kutsutaan nimellä Haava järv ja suurempaa luoteisosaa Luhaotsa järveksi. Järveen laskee neljä suurempaa ojaa. Niistä huomattavin on järven luoteispäähän laskeva Verioja, joka on Luhassuu järven ja Kallasõ järven yhteinen laskuoja, sekä . Sen laskuojia on kaksi ja ne ovat Antsla jõgi, joka lähtee järven luoteispäästä ja laskee Tiidu järveen, ja Kängsepa oja, joka lähtee järven kaakkoispäästä. Lõõdla järvi on siten bifurkaatiojärvi. Järven valuma-alueen laajuus on 5,6 neliökilometriä.[1][2][3][4]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3,9 metriä ja suurin syvyys 8 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0038 kuutiokilometriä eli 3,8 miljoonaa kuutiometriä [5]. Järven rantaviivan pituus on 9,2 kilometriä ja siitä on puolet metsää ja loput peltomaata. Rannoilla asutaan harvasti, sillä taloja on vain 13. Võrusta länteen kulkeva maantie ohittaa järven luoteispään.[1][2]
Järven luokittelu ja ekologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 3) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa lämpötilakerrostuu (vir. keskmise karedusega kihistunud veega järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti samanaikaisesti samalla sekä kovavetiseksi järveksi että eutrofiseksi järveksi (vir. kalgiveeline eutroofne tai kalgiveeline rohketoiteline, KE). Silloin järven veden kalkkipitoisuus on keskikorkea tai korkea ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja se luokitellaan lisäksi eutrofiseksi järveksi.[1][3]
Kalakanta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvessä on runsaasti eri kalalajeja. Entien siellä elää lahnaa, mutta yleisiä ovat myös särki, ahven, hauki, suutari ja rantanuoliainen. Istutettuja lajeja ovat ankerias, karppi, kuha, Coregonus maraenoides, peledsiika ja taimen. Harvinaisia lajeja ovat rantanuoliainen ja piikkinuoliaisiin kuuluva mutakala (Misgurnus fossilis).[3][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 3.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Lõõdla järv (vee2124100) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
- ↑ a b c d Lõõdla järv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Lõõdla järv, viitattu 16.3.2017
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ Kalapeedia: Lõõdla järv (Leedla järv, Leedva järv, Lõõdva järv), viitattu 16.3.2017