Långforsin voimalaitos
| Långforsin voimalaitos
Långfors Kraftverk |
|
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kållby, Pedersöre |
| Koordinaatit | |
| Sähköverkkoon | |
| Valmistunut | 1931/1985 |
| Omistaja | Oy Herrfors Ab |
| Vesistö | Ähtävänjoen vesistö |
| Joki tai koski | Ähtävänjoki |
| Valuma-alue | noin 1 900 km² [1] |
| Keskivirtaama | 15,5 – 16,2 m³/s [1] |
| Voimalaitos | |
| Tyyppi | jokivoimalaitos |
| Käyttötarkoitus | vesivoima |
| Pudotuskorkeus | 5,3 m [1] |
| Rakennevirtaama | 25 m³/s [1] |
| Kapasiteetti | 1,2 MW [1] |
| Vuosituotanto | 5,6 GWh [1] |
 Långforsin voimalaitos |
|
| Verkkosivut | herrfors.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Långforsin voimalaitos on Pohjanmaalla Pedersöressä sijaitseva vesivoimalaitos, joka toimii Ähtävänjoen alajuoksulla Kållbyn Lassfolkissa. Voimalaitoksen omistaa Herrfors.[2][3][4]
Voimalaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Långfors on tyypiltään jokivoimalaitos, joka tuottaa vesivoimaa joen virtaamasta. Voimalan tarvitsema vesi saadaan Evijärvestä, jossa sijaitsee Kaarenhaarassa säännöstelypato. Kun säännöstelypatoa säädetään, saavat kaikki Ähtävänjoen vesivoimalaitokset saman verran vettä. Mikään Ähtävänjoen voimaloista ei voi varastoida yläjuoksulleen suuria määriä vettä säätövoimaksi. Långforsin yläjuoksulla ei ole varsinaista yläallasta vaan ainoastaan jokiuoma. Ähtävänjoen vesistössä säännöstellään tätä varten Alajärveä, Lappajärveä ja Evijärveä. Långfors yläpuolisen vesistön järvisyys on yli 10 % ja sen valuma-alueen pinta-ala on noin 1900 neliökilometriä. Valuma-alueen pinta-ala on vain arvio, joka on saatu Herrforsin- ja yläpuolisen Björkforsin voimalaitoksien valuma-alueiden keskiarvona.[1]
Voimalaitos on rakennettu kilometrin verran Lassfolkin länsipuolelle ja yli kolmen kilometrin päässä Herrforsin voimalaitoksen yläpuolelle. Voimalaitoksien väliin jää kaksi lyhyttä koskea; Kållfors ja Lånaforsen. Kartoissa on Långforsin voimalan alapuolelle merkitty joen vedenpinnan korkeudeksi 6,3 metriä mpy. ja yläpuolelle 9,3 metriä. Tämä ei jostakin syystä vastaa ilmoitettua voimalan pudotusta, joka on 5,3 metriä. Joessa on voimalan yläpuolella leveä kohta, joka saattaa olla entinen suvanto. Muuten ei yläpuolista jokea voi kutsua varsinaisesti patoaltaaksi. Yläjuoksulta löytyy ensimmäinen koski vasta kahden kilometrin päästä, ja se on Bärklarforsen.[2]
Joen virtaamatietoja voimalaitoksen kohdalta ei ole saatavissa. Alapuolisen alapuolisen Herrforsin ja yläpuolisen Björkforsin voimalaloiden keskivirtaamat ovat vastaavasti 15,5 ja 16,2 kuutiometriä sekunnissa (MQ, m³/s). Käyttämällä molempien voimaloiden virtaamatietoja, saadaan riittävän hyvä kuva Långforsin voimalan tilanteesta. Tarkastelujakson keskiylivirtaamaksi voidaan silloin ilmoittaa väli 30,7–39,7 m³/s (MHQ) ja keskialivirtaama 5,2–5,4 m³/s (MNQ). Suurin mitattu virtaama on silloin ollut 48–69 m³/s (HQ) ja pienin 3,2–3,3 m³/s (NQ). Voimalan rakennevirtaama on 25 m³/s, joten tulvakaudella joudutaan ylijäämä vesi juoksuttamaan ohi vesiturbiinien. Vesiturbiinien kapasiteetti on tällöin 1 200 kilowattia eli 1,2 megawattia. Voimalan putous on 5,3 metriä ja ilmoitettu keskimääräinen sähkön vuosituotanto on 5,6 gigawattituntia.[1]
Velvoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Långforsin viimeisin lupapäätös on vuodelta 1984 [5]. Voimalaitoksen tule osallistua Ähtävänjoen merialueen kalaistutuksiin (meritaimenia) ja seurata istutuksien tuloksia. Osa istutuksista voidaan tehdä myös Ähtävänjokeen. Voimalaitoksen yläpuolisen joen vedenpinta tulee pysytellä välillä 9,30–9,50 metriä.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voimalaitos valmistui vuonna 1931 ja sitä on peruskorjattu vuonna 1985.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Syvänen, Kari & Leiviskä, Pekka: Ähtävänjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelma, s. 10, 11, 16. (Raportteja 5/2008) Länsi-Suomen Ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3158-5 ISSN 1796-1920 Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 13.1.2022).
- ↑ a b Långforsin voimalaitos, Pedersöre (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Ähtävänjoen vesistö (47) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ Voimalaitokset fingrid.fi. Helsinki: Fingrid. Viitattu 13.1.2022.
- ↑ a b Täydennys Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen yhteistarkkailuohjelmaan (PDF) Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Arkistoitu 31.10.2023. Viitattu 13.1.2022.