Länsi-Intian federaatio
| Länsi-Intian federaatio Federation of the West Indies |
|||
|---|---|---|---|
1958–1962 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||
| Pääkaupunki | Port of Spain | ||
| Valuutta | Brittiläisen Länsi-Intian dollari (XBWD) | ||
.svg)
Länsi-Intian federaatio (engl. Federation of the West Indies) oli kymmenen Yhdistyneen kuningaskunnan siirtomaan muodostama federaatio Karibian alueella. Federaatio sai alkunsa vuonna 1958, mutta se alkoi hajota Jamaikan sekä Trinidad ja Tobagon erottua vuonna 1961. Lopullisesti federaatio lakkautettiin vuonna 1962.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Britannia oli pyrkinyt pitkään saamaan Länsi-Intian siirtomaitaan liittymän toisiinsa, mutta hankkeet olivat yleensä kaatuneet eri saarikokousten vastustukseen. Toinen maailmansota muutti kuitenkin yleisen mielipiteen suotuisammaksi federaatiolle, joka nähtiin myös tienä suuremmalle itsehallinnolle. Ensimmäinen federaatiota pohjustanut kokous pidettiin vuonna 1947 Jamaikalla Britannian aloitteesta. Tulevaa federaatiota valmistelemaan asetettiin useita eri suunnittelukomiteoita ja vuonna 1948 perustettiin maiden yhteinen Länsi-Intian yliopisto. Federaatio tuli lopulta voimaan tammikuussa 1958 ja sen jäseniä olivat Jamaika, Trinidad ja Tobago, Barbados, Antigua ja Barbuda, Dominica, Grenada, Montserrat, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, sekä Saint Vincent ja Grenadiinit. Neuvotteluihin olivat alkujaan osallistuneet myös Brittiläinen Honduras (nyk. Belize) ja Guyana mantereella, sekä saarivaltioista Bahamasaaret ja Brittiläiset Neitsytsaaret. Ne jättäytyivät kuitenkin federaation ulkopuolelle.[2] Britannian halukkuus muodostaa federaatio perustui siihen, ettei sen tarvitsisi käydä useita itsenäisyysneuvotteluja lukuisten Karibian siirtomaidensa kansaa, vaan federaatio itsenäistyisi kerralla vieden kaikki entisen siirtomaat mukanaan.[3]
Uuden federaation pääkaupunki oli Port of Spain Trinidadin saarella. Federaatiolla oli kaksikamarainen parlamentti, jonka edustajahuoneen jäsenet valittiin yleisillä vaaleilla. Senaatin jäsenet nimitti brittiläinen kenraalikuvernööri. Edustajia eri maat saivat asukaslukunsa mukaan. Federaation ensimmäisissä vaaleissa maaliskuussa 1958 pääministeriksi valittiin barbadoslainen Grantley Adams. Äänestäjien osallistumisinto oli ollut suhteellisen vähäinen. Ehkä tunnetummat alueen poliitikot kuten Jamaikan Alexander Bustamante ja Norman Manley, sekä Trinidad-Tobagon Eric Williams eivät olleet asettuneet ehdolle. Federaatiota luodessa oli myös jätetty päättämättä joistakin kiistanalaisista kysymyksistä, kuten Trinidadin vastustama muutto-oikeus muilta saarilta ja Jamaikan vastustama tulliunioni. Näistä kysymyksistä oli tarkoitus päättää sopimuksen mukaan vasta viiden vuoden jälkeen.[2]
1950-luvulla luonnonvaroilla rikastuvat Jamaika ja Trinidad alkoivat pian etääntyä federaatiosta. Jamaika alkoi pian vastustaa liittovaltion toimia koskien erästä Jamaikan myöntämää toimilupaa öljy-yhtiölle ja vuonna 1959 se vei läpi ehdotuksen, joka riisti federaatiolta suoran verotusoikeuden ja vähensi sen päätäntävaltaa yksittäisten jäsenten taloudesta. Vuonna 1960 tuolloin oppositiossa ollut Alexander Bustamante alkoi vaatia eroa federaatiosta ja Norman Manleyn hallinto järjesti asiasta kansanäänestyksen syyskuulle 1961. Kananäänestys päättyi Jamaikan eroon. Jamaikan erottua federaatiosta lähti myös Eric Williamsin johtama Trinidad. Britannia päätti lakkauttaa federaation vuonna 1962.[2]
Hajoamisen jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Trinidad ja Jamaika itsenäistyivät kokonaan pian eronsa jälkeen ja itsehallinnon määrää nostettiin muillakin saarilla. Pienemmät saaret neuvottelivat uudesta federaatiosta keskenään, mutta näistä keskusteluista ei tullut tulosta. Pienemmistä saarista suurimman eli Barbadoksen itsenäistyttyä vuonna 1966 Trinidad ja Tobago tarjosi vielä jäljellä oleville seitsemälle saarelle valtioliittoa. Ne katsoivat kuitenkin hyötyvän enemmän yhteydestä Britanniaan ja ne perustivat yhteistyöelimekseen West Indies Associated States -ryhmän ja vuoden 1967 alussa ne liittyivät Britanniaan liitännäisvaltioina. Britannia vastasi niiden ulkopolitiikasta ja puolustuksesta, mutta mailla oli täysi sisäinen itsehallinto.[2] Myös Britanniaan liitännäisvaltioina liittyneet valtiot saavuttivat itsenäisyytensä vuosien 1974 ja 1983 välillä.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Valtonen, Pekka: ”Länsi-Intian federaatio”, Karibian historia. Gaudeamus, 2017. ISBN 978-952-345-516-0
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ The West Indies Federation Caricom. 2024. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Valtonen 2017, luku Länsi-Intian federaatio
- ↑ West Indies Federation Black History Month 2024. 14.2.2008. Viitattu 29.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Valtonen 2017, luku Itsehallinnosta itsenäisyyteen
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- The West Indies Federation CARICOM - Caribbean Community. (englanniksi)