Lännenkoukkukakadu
| Lännenkoukkukakadu | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kakadut Cacatuidae |
| Suku: | Töyhtökakadut Cacatua |
| Laji: | pastinator |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cacatua pastinator |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Lännenkoukkukakadu (Cacatua pastinator) on länsiaustralialainen papukaijalaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lännenkoukkukakadun pituus on 43–48 cm ja paino 700–860 g. Se muistuttaa suuresti idänkoukkukakadua, jonka alalajiksi se aikaisemmin luokiteltiin. Lännenkoukkukakadu on kuitenkin selvästi kookkaampi. Sen höyhenpuku on pääosin valkoinen ja oranssinpunaista on vain naamassa ja kurkussa. Silmää ympäröivä paljas alue on siniharmaa. Nokka on valkoinen, iiris tummanruskea ja koivet harmaat. Ylänokka on pidentynyt ja lienee sopeutuma lajin tapaan etsiä ravintoa maanpinnan alta. Nuori lintu on lähes aikuisen värinen ja sen ylänokka on hieman lyhyempi.
Esiintyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lännenkoukkukakadu elää Lounais-Australiassa (nimialalaji pastinator) ja Länsi-Australian vehnänviljelyalueella (alalaji derbyi). 1900-luvun alkupuolella lajia vainottiin ankarasti, sillä sitä pidettiin pahana viljatuholaisena. Kanta oli vain noin 100 yksilöä 1940-luvulla. Suojelun ansiosta nimialalaji on runsastunut ja sen kanta on nykyisin noin 3 000 yksilöä. Alalaji derbyi on voimakkaasti vähentynyt elinympäristön häviämisen seurauksena. Laji on paikkalintu.
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lännenkoukkukakadut asuvat eukalyptusmetsissä ja maanviljelysalueilla, missä vain on joitakin suuria puita, ja yleensä aina jonkin vesistön tuntumassa. Ne ovat äänekkäitä ja huomiota herättäviä lintuja, jotka pesimäajan ulkopuolella liikkuvat usein suurissakin parvissa.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lisääntymisaika on yleensä syyskuusta marraskuulle. Laji on yksiavioinen. Pesä on tavallisesti rannalla kasvavan, vanhan eukalyptuksen oksan tai rungon kolossa hyvin korkealla ja vaikeasti tavoitettavissa. Pesäpuiden ikähaitari oli erään tutkimuksen mukaan 167–1 333 vuotta. Valkoisia munia on yhdestä neljään, tavallisesti kaksi. Molemmat emot osallistuvat haudontaan, joka kestää noin 26–29 päivää. Poikasista selviää lentokykyiseksi usein vain yksi. Pesäpoikasaika on 8–9 viikkoa ja poikanen itsenäistyy sen jälkeen kolmen kuukauden kuluttua. Molemmat emot osallistuvat myös poikasen hoitamiseen ja ruokkimiseen. Lännenkoukkukakadu on sukukypsä 3–5 vuoden ikäisenä.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lännenkoukkukakadut ruokailevat enimmäkseen maassa ja syövät siemeniä, pähkinöitä, hedelmiä, marjoja, sipuleita, juurimukuloita, hyönteisiä ja niiden toukkia sekä mahdollisesti mettä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
- Australian Government
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ BirdLife International: Cacatua pastinator IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 2.5.2014. (englanniksi)