Lämpöurakointi
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lämpöurakointi on yksittäisten rakennusten tai rakennusryhmien keskitetty yleensä hakkeella toimiva lämmöntuotantomalli.
Lämpöurakointiprosessin idea on kokonaisvaltainen käyttövastuu lämpökeskuksesta ja biopolttoaineen (tavallisesti hakkeen) toimituksesta. Toiminnan laatua ohjaa prosessin itseohjautuva mekanismi. Hälytykset käyttöhäiriöistä menevät lämpöurakoitsijalle. Mitä parempaa polttainetta lämpöurakoitsija toimittaa ja miten hyvin huoltaa laitteita sitä vähemmän on käyttöhäiriöitä ja energiaa syntyy edullisemmin. Korvaus maksetaan tuotetusta energiasta (€/MWh) lämpömäärämittarilla mitattuna lämpökeskuksella.
Lämpöurakointi-nimikkeellä oleva järjestelmä teholtaan 50 kW valmistettiin Mäntyharjulla Toivolan koululle vuonna 1992. Sen kävi käynnistämässä silloinen kauppa-ja teollisuusministeri Matti Vuoria. Lämpökeskus oli Työtehoseuran ( TTS ) tutkimuskohteena. Lämpöurakoinnista vastasivat lähialueen kolme maatalousyrittäjää. Toivolan malli oli suuren kiinnostuksen kohteena ja siitä käytiin ottamassa mallia eri puolilta Suomea.
Heti seuraavina vuosina mäntyharjulaiset rakensivat samanlaisia lämpöurakointikohteita Pertunmaan nuorisotalolle, Kangasniemen Kutemajärven koululle ja Pornaisten koululle.
Mäntyharjulla hakepolttoaineen käyttö on laajasti yleistynyt pientalojen stokerikattiloissa ja taajaman kaukolämmön tuotannossa, jossa 80% lämmöstä tuotetaan hakkeella. Lämpöurakointiin liittyvät prosessit ovat kehittyneet niin, että mäntyharjulainen lämpöurakoitsija vastaa kiinteistöjen lämmöntuotannosta jo useamman kunnan alueella.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Työtehoseura TTS (Arkistoitu – Internet Archive)
- Puuvoima (Arkistoitu – Internet Archive)