Läjämustesieni
| Läjämustesieni | |
|---|---|
_Redhead,_Vilgalys_%26_Hopple_248476.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Alaluokka: | Agaricomycetidae |
| Lahko: | Agaricales |
| Heimo: | Psathyrellaceae |
| Suku: | Varjomustesienet Parasola |
| Laji: | schroeteri |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Parasola schroeteri |
|
| Katso myös | |
Läjämustesieni (Parasola schroeteri) on Pohjoismaissa tavattava mustesienilaji, joka mielletään erityisesti kalkinvaatijaksi eli sitä tavataan yleisimmin kalkkipitoisessa maastossa. Se voi kasvaa niittytyyppisissä maisemissa ja viihtyy erityisesti lannassa. Itiöemä on pieni, noin sentin korkuinen, ja sitäkin kapeampi. Lakki on aluksi valkea, kellertävän tai punaruskein laikuin keskeltä. Itiöstö on selvästi irtotyvinen eikä muutu mustemaiseksi. Vaalea liereä jalka saattaa vaihdella pituudeltaan kolmesta kahdeksaan senttimetriin, mutta sen paksuus on vain noin millimetrin luokkaa. Laji on puutteellisesti tunnettu uhanalaisuudeltaan (DD). Lajin on alun perin kuvannut tieteelle suomalainen sienitieteilijä Petter Karsten.[2][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Parasola Schroeteri Index Fungorum / Search Page. 2020. Viitattu 7.8.2020.
- ↑ Salo, Niemelä, Nummela-Salo, Ohenoja: ”5, Tattien ja helttasienten ekologiataulukko”, Suomen helttasienten ja tattien ekologia, levinneisyys ja uhanalaisuus, s. 261. Helsinki: Suomen ympäristökeskus, 2005. ISBN 952-11-1996-9
- ↑ Jan Vesterholt: ”Parasola”, Funga Nordica, s. 585. Copenhagen: Nordsvamp, 2004. ISBN 978-87-983961-3-0 (englanniksi)