Lähtöjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

 

Lähtöjä
おくりびと, Okuribito
Ohjaaja Yōjirō Takita
Käsikirjoittaja Kundō Koyama
Säveltäjä Joe Hisaishi
Kuvaaja Takeshi Hamada
Leikkaaja Akimasa Kawashima
Pääosat Masahiro Motoki
Ryōko Hirosue
Tsutomu Yamazaki
Kimiko Yo
Kazuko Yoshiyuki
Takashi Sasano
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Japani
Tuotantoyhtiö Shōchiku
Regent Releasing (USA)
Levittäjä Shochiku
Netflix
Ensi-ilta Japani 13. syyskuuta 2008
Yhdysvallat 29. toukokuuta 2009
Kesto 131 min
Alkuperäiskieli japani
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Lähtöjä[1] (jap. おくりびと, Okuribito) on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut japanilainen elokuva, jonka on ohjannut Yōjirō Takita. Se kertoo työttömäksi jääneestä sellististä, joka päätyy töihin hautaustoimistoon.

Elokuvan alkuperäinen nimi Okuribito tarkoittaa japanin kielessä vainajien saattamista tai lähettämistä, mutta sana ei ole yleisessä käytössä arkikielessä. Vaatimattomista ennakko-odotuksista huolimatta elokuva menestyi sekä elokuvateattereissa että elokuva-alan palkintogaaloissa. Se oli tuottanut Japanissa 61 010 217 Yhdysvaltain dollaria 12. huhtikuuta 2009 mennessä.[2]

Lähtöjä palkittiin vuoden 2009 Oscar-gaalassa parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarilla, vaikka kategorian ennakkosuosikkeina oli pidetty israelilaista Waltz with Bashiria ja ranskalaista Luokkaa.[3][4][5]

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva kertoo tokiolaisessa sinfoniaorkesterissa selloa soittavasta Daigo Kobayashista (Masahiro Motoki), joka orkesterin pakkolakkautuksen jälkeen päättää myydä sellonsa, josta hänellä on vielä maksamatta suuri summa. Rahatilanteen vuoksi Daigo ja hänen vaimonsa Mika Kobayashi (Ryōko Hirosue) päättävät muuttaa asumaan Daigon entiseen kotikaupunkiin Sakataan, Yamagataan. Siellä Daigo päätyy etsimään töitä huomattuaan sanomalehdessä ilmoituksen, jossa etsitään työntekijää työhön, joka koskee ”lähtöjä”.

Daigo päättää tarttua tilaisuuteen, uskoen ilmoituksen jättäneen NK Agencyn olevan matkatoimisto, ja menee työhaastatteluun. Daigo tajuaa myöhemmin joutuneensa hautaustoimistoon (NK tulee japanin kielen sanasta 納棺 nōkan, joka tarkoittaa vainajan arkkuun laskemista), jota johtaa aluksi kovantuntuinen, mutta sarkastisen huumorintajun omaava herra Sasaki (Tsutomu Yamazaki), joka paljastuu kuitenkin mitä herkimmäksi ja taitavimmaksi ihmiseksi, mitä tulee vainajien viimeisen matkan valmisteluun. Daigo joutuukin kohtaamaan työssään paljon sekä omia että muiden ennakkoluuloja ja käsittelemään asioita, jotka saavat hänet todella miettimään, mikä elämässä on tärkeää niin hänelle, hänen vaimolleen kuin koko elämälle.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kansainväliset palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan soundtrackin on säveltänyt Joe Hisaishi, joka tunnetaan muun muassa yhteistyöstään animaatio-ohjaaja Hayao Miyazakin kanssa. Elokuvan soundtrackin on tuottanut Universal Music ja se julkaistiin Japanissa 10. syyskuuta 2008.

  1. "Shine of Snow I" 1:12
  2. "Nohkan" 3:10
  3. "Kaisan" 0:53
  4. "Good-By Cello" 2:16
  5. "New Road" 1:15
  6. "Model 0:47
  7. "First Contact" 1:51
  8. 2Washing" 0:34
  9. "Kizuna I" 1:57
  10. "Beautiful Dead I" 3:12
  11. "Okuribito (On Record)" 1:51
  12. "Gui-Dance" 2:26
  13. "Shine of Snow II" 2:25
  14. "Ave Maria (Okuribito)" 5:29
  15. "Kizuna II" 2:04
  16. "Beautiful Dead II" 2:36
  17. "Father" 1:40
  18. "Okuribito (Memory)" 4:10
  19. "Okuribito (Ending)" 4:59
  1. http://teema.yle.fi/ohjelmat/juttuarkisto/lahtoja (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. http://www.boxofficemojo.com/intl/japan/?yr=2009&wk=15&p=.htm
  3. Japan film surprise at the Oscars BBC News. 23.2.2009. Viitattu 16.1.2017. (englanniksi)
  4. Hale, Mike: From ‘Pink Films’ to Oscar Gold The New York Times. 17.5.2009. Viitattu 16.1.2017. (englanniksi)
  5. Olsen, Mark: Yojiro Takita's 'Departures' has a surprising journey Los Angeles Times. 24.5.2009. Viitattu 16.1.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]