Lääkärihelikopteritoiminta

Lääkärihelikopteritoiminta on yksi ensihoidon muoto. Se koostuu ensihoidosta ja siihen liittyvistä tukipalveluista eli lentotoiminnasta, tukikohdista ja maayksiköistä.

Lääkärihelikopteri tuo ensihoitolääkärin ja tehohoitotasoisen ensihoidon mahdollisimman nopeasti apua tarvitsevan potilaan luo. Lääkärihelikopteri hälytetään tehtäviin, joissa riski on suuri. Päätöksen yksiköiden lähettämisestä esimerkiksi onnettomuuspaikalle tekee hätäkeskus riskiarvioinnin perusteella. Kun lääkärihelikopteri lähtee matkaan, on useimmiten kyseessä onnettomuus tai ihmisen peruselintoiminnon häiriö, kuten tajuttomuus, elottomuus tai hengitysvaikeus.

Lääkärihelikopterissa on usein hoitotila, jossa varusteet ja laitteet on sijoitettu niin, että lääkäri yltää niihin helposti omalta paikaltaan istuen. Hoitotilan varusteisiin kuuluvat muun muassa Virve-radiot, potilaan valvontamonitorit sekä hengityskone ja tietokone.

Suomessa lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa valtakunnallinen hallinnointiyksikkö FinnHEMS. FinnHEMSille lentopalveluja tuottavat tällä hetkellä lääkäri- ja ambulanssihelikopteritoimintaan erikoistuneet yhtiöt Skärgårdshavets Helikoptertjänst Ab ja Babcock Scandinavian AirAmbulance AB. SHT lentää Eurocopter EC135 P2 Single Pilot IFR -helikoptereilla ja Babcockilla on käytössä Airbusin mallit EC 145 T2 ja 145 T2. FinnHEMSillä on tukikohdat Tampereen lisäksi Vantaalla, Turussa, Kuopiossa, Oulussa ja Rovaniemellä. Näistä tukikohdista lääkärihelikopteri tavoittaa 70 prosenttia suomalaisista 30 minuutin sisällä hälytyksestä.

Lääkintähelikopterit saivat vuonna 2017 yli 14 000 hälytystä. Ne pelastivat 141 potilaan hengen ja antoivat apua yli tuhannelle muulle loukkaantuneelle tai sairastuneelle.

Lääkärikopteri ei yleensä kuljeta potilaita vaan tavoitteena on kuljettaa lääkäri potilaan luokse. Lääkärihelikopterilla kuljetettujen potilaiden määrä on kasvussa: vuonna 2012 kopterit kuljettivat noin 200 potilasta, kun vuonna 2017 kuljetettuja potilaita oli yli 430. Lain mukaan lääkärihelikopteritoiminnasta päättää ensihoitokeskus, jonka toiminnasta sopivat erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymät keskenään.

Kritiikkiä

Terveyssosiologian dosentti Markku Myllykankaan mukaan lääkärihelikoptereiden vaikuttavuudesta ei ole tehty ainoatakaan satunnaistettua kontrolloitua koetta. Tutkimusnäytön sijaan kopteritoiminta perustuu lähinnä lentävien lääkäreiden vakuutteluun sekä erityisesti lujaan uskoon ja hartaaseen toiveeseen. Koptereiden lisäarvo kumipyöräambulansseihin nähden on käytännössä olematon ja päätös koptereiden ilmassa pitämisestä on puhtaasti poliittinen.

40 prosenttia lääkärihelikoptereiden hälytyksistä perutaan Turun Sanomien mukaan ennen kuin kopteri on ehtinyt kohteeseensa. Keväällä Ylen MOT-ohjelma ja Suomen Kuvalehti kertoivat vuonna 2012, että kopteritoiminnan rahoitukseen liittyi epäselvyyksiä.

Kirjallisuutta

• Forsblom, Arja: Lääkärihelikoptereista nostetta ensihoidolle. Socius : sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti, 1999, 5. vsk, nro 1, s. 32–34.
• Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan rahoitus ja hallinnointi. (sivu 6) Sisäasianministeriö, 25.1.2007. ISBN 978-952-491-184-9 Teoksen verkkoversio.^{[vanhentunut linkki]}