Kyttälä
| XI kaupunginosa | |
|---|---|
| Pohjois-Kyttälä | |
 Rongankatu Pohjois-Kyttälässä. Kadun paikalla sijaitsi aiemmin Tammerkoskeen laskenut Ronganoja. |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Keskinen suuralue |
| Suunnittelualue | Keskusta |
| Koordinaatit | |
| Kaupunginosa nro | XI |
| Postinumero(t) | 33100 |
| XII kaupunginosa | |
|---|---|
| Etelä-Kyttälä | |
 |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Keskinen suuralue |
| Suunnittelualue | Keskusta |
| Kaupunginosa nro | XII |
| Postinumero(t) | 33100 |
Kyttälä on kahden kaupunginosan muodostama alue Tampereen keskustassa. Se koostuu 11. ja 12. kaupunginosista. Kyttälän pohjoisrajana oli aiemmin Ronganoja, mutta nykyään Satakunnankatu. Etelässä Kyttälä rajoittuu Ratinaan Suvantokatua ja Vuolteenkatua myöten. Lännessä Kyttälä rajoittuu Tammerkoskeen ja idässä rautatiehen. Hämeenkatu jakaa Kyttälän Pohjois- ja Etelä-Kyttälään. Nimi on johdettu todennäköisesti jousiampujaa tarkoittavasta ruotsin sanasta skytte. Nimen alku on Skyttälä-nimisessä torpassa, joka sijaitsi nykyisen Suomen Pankin rakennuksen paikalla. Kyttälän alue liitettiin useiden ostojen kautta 1600-luvulla Tammerkosken kartanoon, ja 1790-luvulla se siirtyi Hatanpään kartanon omistukseen.[1]
Kaupunginosan historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Alun perin Tampereen kaupunki sijaitsi kokonaan Tammerkosken länsipuolella. Kun Tampereen teollistuminen alkoi 1850-luvulla, kaupunkiin virtasi työväkeä, jolle ei riittänyt asuinsijoja. Hatanpään kartano alkoi vuokrata maapalstoja Tammerkosken itäpuolelta Messukylän puolelta. Nimensä alue sai Skyttälän talosta. Kaavaa tai rakennusjärjestystä ei ollut, ja talot rakennettiin pellolle sikin sokin. Monin tavoin puutteellisista asuinoloista johtuen Kyttälässä rehottivat erilaiset sairaudet, ja myös rikollisuus oli alueen ongelma.[1]
Hallinnollisesti alue liitettiin Tampereeseen 1. heinäkuuta 1877, jolloin kaupunki myönsi Kyttälän torpille 15 vuoden vuokra-ajan. Kun vuokra-aika läheni loppuaan, kaupunki sanoi vuokrasopimukset irti, jolloin suuri osa asukkaista jouduttiin häätämään asunnoistaan. Häädetyille osoitettiin kuitenkin uudeksi asuinalueeksi Soukanlahden vuoret, ja näin syntyi Armonkallion kaupunginosa. Vuonna 1892 aluetta ryhdyttiin purkamaan uuden asemakaavan tieltä. Kyttälän asemakaavan perusratkaisuksi valittiin sama ruutukaava, joka oli jo käytössä Tammerkosken länsipuolella. Kaavan runkona olivat kosken länsipuolelta sen yli jatkuvat Hämeenkatu ja Satakunnankatu (silloin Uudensillankatu).[1] Rongankadun nimi viittaa sen kohdalla sijainneeseen, nykyisen Litukan siirtolapuutarhan tienoilta alkunsa saaneeseen Ronganojaan, joka laski Tammerkoskeen. Ojassa oli runsaammin vettä vain kevättulvien aikana; talvisin oja oli lasten luistelupaikkana. Ronganojan länsipää putkitettiin 1800-luvun lopulla. Kyttälän etelärajalla sijaitsevan Sorin aukion nimen taustalla on paikalla aikoinaan sijainnut Sorinahde-niminen torppa; Sorinahde on myös Ratinasta Kalevankankaalle nouseva jyrkkä, joskin sittemmin loivennettu mäki.[2] Tuomiokirkonkadun nimi oli vuoteen 1936 saakka Viinikankatu; nimenmuutoksen syynä oli se, ettei katu enää asemakaavamuutosten jälkeen johtanut Viinikan kaupunginosaan.[3]
Kyttälän pohjoisosan rakennukset ovat enimmäkseen 1900-luvun alusta, jolloin Hämeenkadun puoleiset tontit rakennettiin liikerakennuksiksi. Kyttälä kärsi pahoja vahinkoja Tampereen valtauksessa 1918. Toisaalta Hatanpään valtatien pohjoispään rakentaminen tuli mahdolliseksi, kun katulinjalla sijainneet rakennukset tuhoutuivat.[4]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisiä rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Centrumin talo (1961)
- Haarlan palatsi (1923)
- Hotelli Emmauksen talo (1936)
- Hotelli Ilves (1986)
- Hotelli Tammer (1929)
- Keskiputouksen voimalaitos (1932)
- Koskikeskus (1988)
- Lumilinna (1957)
- Napparin talo (1920)
- Ortodoksinen kirkko (1896–1899)
- Ososen talo (1910)
- Rautatieasema (1936)
- Rautatieläisten talo (1896)
- Ruuskasen talo (1892–1901)
- SMK:n talo (1943)
- Stockmannin tavaratalo (1981)
- Suomen Pankin talo (1943)
- Tampereen klassillinen lukio (1907)
- Tampereen Säästöpankin talo (1952)
- Vanha kauppaoppilaitos (1912)
- Vanha postitalo (1927)
- Varmantalo (1937)
- Voiman talo (1937)
Entisiä rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hospits Emmaus (1893, purettu 1934)
- Hällströmin palatsi (1897, tuhoutui 1918)
- Luterilainen rukoushuone (1892, purettu 1968)
- Otavallanhovi (1925, purettu 2018)
- Ratinanlinna (1928, purettu 1988)
- Scheelen apteekki (1892, purettu 1940)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet. Tampereen museoiden julkaisuja 51. Tampere: 1999. ISBN 951-609-105-9.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyttälä Wikimedia Commonsissa
- Kyttälän rytöpesästä Tampereen liikekeskukseksi (Arkistoitu – Internet Archive) (Tampere-seura)
- Kyttälä (tampere.fi)
- Kaupunginosa XI - Kyttälän pohjoisosa (uta.fi)
- Kaupunginosa XII - Kyttälän eteläosa (uta.fi)