Kypasjarv
Kypasjärv | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Valtiot | Ruotsi |
Läänit | Norrbottenin lääni |
Maakunnat | Norrbotten |
Kunnat | Ylikainuun kunta |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Sangisjoen vesistö |
Valuma-alue | vesistön pääuoma |
Järveen tulevat joet | Kiilisälven, Tjärasbäcken |
Laskujoki | Kypasån Kukasjärveen |
Järvinumero | SE736280-183338 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 76 m mpy. [1] |
Pituus | 3,232 km [2] |
Leveys | 1,412 km [2] |
Rantaviiva | 8,998 km [1] |
Pinta-ala | 2,826 km² [1] |
Valuma-alue | 423,16 km² [3] |
Keskivirtaama | 4,29 m³/s [4] |
Saaria | ei saaria |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kypasjärv (myös ruots. Kypasjärv, meänkiel. Kypäsjärvi) on Ruotsissa Norrbottenissa Ylikainuun kunnassa Kypäsjärven kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Sangisjoen vesistöön. [3][2][5]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kypasjärv on 3,2 kilometriä pitkä, 1,4 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 283 hehtaaria eli 2,83 neliökilometriä (km²). Järven seutu on varsin alavaa, mutta sen lounaispuolella kohoaa kaksi samaan moreeniharjanteeseen kuuluvaa mäkeä. Niistä pohjoisempi on Jakobberget, joka kohoaa yli 100 metriä järven pinnasta, ja eteläisempi on Hemberget, joka on noin 100 metriä korkea. Järven eteläosassa sijaitsevan Kypäsjärven harvalukuisen asutuksen ympärillä on peltoa ja niittyjä, mutta muualla on vain metsämaita. Kylälle tulee Ylikainuulta pikkutie, joka johtaa samalla läheiselle ampuma-alueelle.[2][1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven lähialueella, jonka pinta-ala on 26 km², on metsämaata (72,7 %), kosteikkoa (18,2 %), joutomaata (0,7 %), viljelymaata (0,1 %), asutusta ja tiestöä (0,1 %) ja vesistöä (8,1 %). Alueen maaperässä on esimerkiksi moreenia (52,0 %), turvetta (32,2 %), jäätikköjokimuodostumia (0,4 %), silttiä, hiekkaa ja soraa (1,6 %), savea (0,1 %) ja kalliota (5,5 %).[4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kypasjärv kuuluu Sangisjoen vesistössä (päävesistötunnus 3) sen pääuomaan [6]. Järvi on vesistön pääuoman läpivirtausjärvi ja sen valuma-alueen pinta-ala on 423 km². Järveen laskee muitakin vesistöjä, jotka luetaan sen omaan lähialueeseen (pinta-ala 26,3 km²). Suurin on Tjärasbäcken, joka laskee luoteesta päin 11 kilometrin päästä ja jonka valuma-alueella on esimerkiksi Tjärasträskect, Oinasjärvi ja Alkusjärvi. Myös Vitträskbäcken, joka on Vitträsketin laskupuro, laskee pohjoisrantaan. Järven kaakkoisrantaan Ruonavikeniin tulee Ruonalammin laskuoja, jonka yläjuoksulla on vielä Ahobäcken. Järven laskujoen Kypasånin keskivirtaaman arvioidaan olevan järven luusuassa 4,3 m³/s [4]. Pääuoman vesireitin alajuoksu Sangisjoki laskee 47 kilometrin [a] päässä Perämereen Sankissa Kainuussa.[2][7][3][5]
Lähteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kypasjärv.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Svenskt Vattenarkiv - Vattenytor (SVAR 2012) suora linkki SVAR_2012_2 (ZIP)), SMHI, 2016, viitattu 14.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e Kypasjärv Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 14.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Kypasjärv (SE736280-183338) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Kypasjärv (Excel-lomake nro 33425), Vattenwebb, SMHI, viitattu 14.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b Sangisjoki (SE732982-185010) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 14.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF), Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, viitattu, 274-283, 14.1.2021 (ruotsiksi)