Kynsihyyppä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kynsihyyppä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Rantalinnut Charadriiformes
Alalahko: Kahlaajat Charadrii
Heimo: Kurmitsat Charadriidae
Suku: Vanellus
Laji: spinosus
Kaksiosainen nimi

Vanellus spinosus
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

  Kynsihyyppä Wikispeciesissä
  Kynsihyyppä Commonsissa

Kynsihyyppä (Vanellus spinosus) on hyyppien sukuun kuuluva kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758. Tuntee myös tieteellisen nimen Hoplopterus spinosus.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 25–27 cm, siipien kärkiväli 69–81 cm ja paino 127–159 g. Räkättirastaan kokoinen pitkäjalkainen kahlaaja, jonka höyhenpuku on selkäpuolelta ruskea, rinta musta, maha valkoinen, sekä kaula, niska ja posket valkoiset. Päälaki on musta. Koivet ovat mustat, samoin nokka. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Tavallisin ääni on hellittämättä inttävä ’kik’.

Pesii laikuittaisesti, Euroopassa vain paikoin Kreikassa, Balkanilla ja Turkissa. Lähi-idässä pesii paikoin Israelissa, Jordaniassa, Syyriassa ja Irakissa. Pääosa kynsihyypistä pesii Afrikassa Saharan ja päiväntasaajan välissä sekä Niilin laaksossa ja suistossa. Maailman populaation koko on 130 000–180 000 yksilöä. Lajin kanta on elinvoimainen. Lajia ei ole tavattu Suomessa. Eurooppalaiset populaatiot ovat muuttolintuja, jotka talvehtinevat Afrikassa.

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alavien maiden aukeat suot, tulvaniityt, jokien rannat ja suistot sekä järvenrannat. Etiopiassa ja Turkissa voi pesiä myös vuoristossa 2700 metrin korkeuteen saakka.

Lisääntyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vanellus spinosus

Koiras raaputtaa maahan muutamia kuoppia, joista naaras valitsee yhden pesäksi. Munia on lähes aina 4. Pesyeitä voi olla kesän aikana 2. Haudonta-aika on 22–24 päivää, molemmat puolisot hautovat. Poikaset ovat pesäpakoisia ja oppivat lentämään 7–8 viikon ikäisinä, jonka jälkeen ne pian itsenäistyvät.

Maassa elävät pienet selkärangattomat, pääasiassa hyönteiset.

  • Cramp, Stanley (päätoim.) 1985: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-857506-8
  1. BirdLife International: Vanellus spinosus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 22.5.2014. (englanniksi)