Kylmäkosken työväentalo
| Kylmäkosken työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | Kylmäkoskentie 22 |
| Sijainti | Kylmäkoski, Akaa |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1907 |
| Rakennuttaja | Kylmäkosken Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Kylmäkosken Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosala | 230 m² |
 |
|
Kylmäkosken työväentalo on Akaan Kylmäkosken taajamassa sijaitseva työväentalo.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylmäkosken työväenyhdistys perustettiin vuonna 1902.[1] Yhdistys sai Vanhanhautaan tilan omistajalta Bertta Faveinilta lahjaksi tontin työväentalon rakentamiseksi vuonna 1906. Kartanon poika oli suunnitellut saavansa työväen kannatuksen eduskuntavaaleissa. Kun yhdistys ei asettanutkaan poikaa kansanedustajaehdokkaakseen, kartanon omistaja vaati lahjakirjan mitätöimistä. Kihlakunnanoikeus katsoi lahjoituksen kuitenkin lailliseksi ja yhdistys sai pitää tontin omanaan. Yhdistys osti Uudenhautaan ja Vanhanhautaan kartanoiden yhteisen meijerirakennuksen, joka siirrettiin tontille. Tontti tasattiin ja perustukset tehtiin talkoilla. Rakennus teetettiin urakalla vesikattoon asti ja loput tehtiin taas talkoilla. Vihkiäisiä vietettiin marraskuussa 1907.[2]
Sisällissodan jälkeen suojeluskuntalaiset takavarikoivat työväentalon ja haastoivat yhdistyksen oikeuteen vaatien korvauksia mm. punakaartilaisten voin ottamisesta meijeriltä. Yhdistys voitti jutun ja talo saatiin takaisin keväällä 1919. Takavarikon aikana suojeluskuntalaiset käyttivät taloa majapaikkanaan ja rakensivat tontille ulkohuonerakennuksen, johon tuli aitta, kaksi varastoa, talli kahdelle hevoselle ja käymälät. Työväenyhdistys oli hankkinut rakennusaineet jo aiemmin ja rakentaminen teetettiin pakkotyönä työväenliikettä lähellä olevilla työläisillä, jotka eivät kuuluneet punakaartiin eivätkä joutuneet vankilaan. Ulkorakennuksen päässä sijainnut aitta purettiin vuonna 1974.[2]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työväentalo on hirsirunkoinen. Se vuorattiin laudoilla ja maalattiin punaiseksi vuonna 1939. Alkuperäisenä katteena oli päre, joka vuosina 1952 ja 1954 vaihdettiin peltiin. Sisäseinät olivat aluksi vuoraamattomat. Vuonna 1936 seinien alaosa paneloitiin ja yläosaan laitettiin kartonki. Vuonna 1975 tilalle laitettiin lastulevy ja kartonki.[2]
Taloa on kunnostettu pitkin 2000-lukua: vuonna 2008 talo liitettiin kunnan vesi- ja viemäriverkkoon, vesikatto uusittiin konesaumatuksi peltikatoksi vuonna 2015 ja sali remontoitiin 2016. Talossa on juhlasali näyttämöineen, takkahuone, ravintola, keittiö, eteinen ja vaatesäilytys. Betonirakenteissa alakerrassa sijaitsevat wc-tilat ja varastot. lämmitysjärjestelmänä on puuhella, takka ja 3 kamiinaa.[2]
Nykyinen toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oman käytön lisäksi talolla järjestetään erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia, mm. perhejuhlia, kokouksia, jumalanpalveluksia ja kesäleirejä.[3]