Kyläsirkunjyvä
| Kyläsirkunjyvä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Boraginales |
| Heimo: | Lemmikkikasvit Boraginaceae |
| Suku: | Keräsirkunjyvät Lappula |
| Laji: | squarrosa |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Kyläsirkunjyvä (Lappula squarrosa) on lemmikkikasvien (Boraginaceae) heimoon ja keräsirkunjyvien (Lappula) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on joko yksi- tai kaksivuotinen ja muistuttaa paljolti lemmikkejä (Myosotis). Lemmikeistä kyläsirkunjyvän voi erottaa muun muassa kukinnon tukilehtien sekä hedelmien ulkonäön perusteella. Lemmikkien ohella kyläsirkunjyvä muistuttaa paljolti kalliosirkunjyvää (Hackelia deflexa), mutta sillä on yleensä pidemmät, noin 10 mm pitkät, sekä nuokkuvat hedelmäperät ja hieman erilainen varsi.[1]
Kyläsirkunjyvä voi kasvaa 40 cm korkeaksi, ja sen varsi on pysty sekä karkeakarvainen. Lehdet ovat suikeita ja niiden suonitus ei näy kunnolla. Kyläsirkunjyvän kukat ovat pienet, noin 3 mm leveät sekä vaaleansiniset ja niissä on omannäköisensä tukilehdet. Kyläsirkunjyvä kukkii kesäkuusta elokuulle ja sen hedelmät muodostuvat noin 5 mm pitkien sekä pystyjen hedelmäperien päihin. Hedelmät ovat pieniä lohkohedelmiä.[1]
Kyläsirkunjyvä kasvaa soraisilla paikoilla, kuten raunioilla, ratapenkereillä sekä joutomailla.[1] Kyläsirkunjyvä on harvinainen ja Suomesta katsottuna eteläinen laji.[1] Suomessa kyläsirkunjyvästä on monia vanhoja havaintoja aina napapiirin korkeudelle asti, mutta tällä vuosituhannella lajia on havaittu vain noin kymmeneltä alueelta.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Anna-Lena Anderberg: Den virtuella floran: Piggfrö (Lappula squarrosa) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 22.9.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2016: Kyläsirkunjyvä (Lappula squarrosa) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 22.9.2017.