Kyläjärvi (suo Porissa)
| Kyläjärvi | |
|---|---|
| Valtiot |
 Suomi |
| Paikkakunta | Pori |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
 Kyläjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kyläjärvi on kuivatettu järvi, joka kuuluu nykyään Satakunnassa Porin Meri-Porissa olevaan Kyläsaaren kaupunginosaan. Järven vedenpinta laskettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa siitä oli jäljellä enää lampi. Kuivatuksen seurauksena saatiin Kyläsaaren kylälle lisää niittyä laiduntamiseen ja talvirehuksi. Nykyisiin kartoihin on entisen järven paikalle piirretty Kyläjärvi niminen ja ojitettu metsäinen suo.[1][2]
Maantieto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisissä kartoissa Kyläjärvi puolikuun muotoisena suona. Ilmeisesti loput kuivatetusta järvestä on raivattu myöhemmin pelloksi ja jäänyt sen jälkeen rakennusten, rautatien ja maanteiden alle. Lounaan suunnassa olevat metsät ovat kuivaa kangasta.[1]
Varhaisempaa karttatietoa on Isonjaon kartoissa vuosilta 1766−1767 ja 1781 [3]. Näiden mukaan järvi oli pyöreähkön muotoinen järvi. Karttojen epätarkkuudesta johtuen järven alkuperäistä kokoa ei voida varmuudella määrittää. Parempia 1800-luvun karttojakaan ei voi käyttää, koska ei tiedetä milloin järven kuivaus aloitettiin. Vuoden 1850 Claes Wilhelm Gyldeenin Porin kaupunkikartassa Kyläjärvi on piirretty lähes Enäjärven kokoiseksi järveksi. Vuoden 1856 Kalmbergin kartastossa Kyläjärven kylä on piirretty kauaksi järvestä. Järven ja kylän välissä on laidunmaata eli niittyjä. Varsinaiset pellot sijaitsivat kylän sisällä ja sen lähiympäristössä. Kalmbergin kartassa järven pieni koko viittaa siihen, että kuivausta toteutettiin jo vuonna 1856.[4][2][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 1688 Magnus Bergmanin kartassa Kyläsaaren kylän talot oli piirretty järven rannalla olevan harjanteen päällä rannan suuntaisena rivinä. Siinä kartassa kylän pellot sijaitsivat talojen toisella puolella ja niityt järven rannoilla.[6][7] Kyläjärven kuivaamisesta tehtiin anomus 1800-luvun alussa. Hankkeen etenemisestä ei tiedetä mitään, mutta järvenlasku on tehty jossakin vaiheessa 1800-lukua, koska vuonna 1904 suuri osa entistä järveä on piirretty niityksi. Vuoden 1904 kartassa niityn keskellä oli jäljellä enää pieni lampi.[8]
Vaikka Kyläjärven laskusta ei ole säilynyt dokumentteja, voi järvenlaskun vaikeuksista saa hyvän käsityksen esimerkiksi Enäjärven tai Pyntösjärven hankkeista.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Louekari, Sami: Hyödyn politiikka - Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoria 1720-1850. (tutkielma) Turku: Turun yliopisto, 2013. ISBN 978-951-29-5472-8 verkkoversio (pdf).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kyläjärvi, Meri-Pori, Kyläsaari Maanmittauslaitos. Viitattu 13.1.2015.
- ↑ a b Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050699.jpg), 1855-56
- ↑ Louekari, Sami: Hyödyn politiikka - Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoria 1720–1850, s.178 (tilanne vuoden 1781 kartan mukaan)
- ↑ Louekari, Sami: Hyödyn politiikka - Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoria 1720–1850, s.175
- ↑ Gyldeen, Claes Wilhelm: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (bjorneborg.jpg), 1850
- ↑ Louekari, Sami: Hyödyn politiikka - Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoria 1720–1850, s.176 (tilanne vuoden 1688 kartan mukaan)
- ↑ Lankinen, Tiina: Kyläsaaren vaiheita (Arkistoitu – Internet Archive), 1992, s. 6
- ↑ Louekari, Sami: Hyödyn politiikka - Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoria 1720–1850, s.249
- ↑ Louekari, Sami: Hyödyn politiikka - Kokemäenjokilaakson ympäristöhistoria 1720–1850, s.245–248
