Kyösti Pietiläinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kyösti Pietiläinen
Henkilötiedot
Syntynyt30. elokuuta 1945
Kymi, Suomi
Kuollut25. kesäkuuta 2017 (71 vuotta)
Addis Abeba, Etiopia
Ammatti merimies, sekatyömies, satamajätkä, tukkijätkä
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Ranska
Palvelusvuodet 1972–2000
Sotilasarvo ylikorpraali
Joukko-osasto Ranskan muukalaislegioona

Kyösti Pietiläinen (30. elokuuta 1945 Kymi25. kesäkuuta 2017 Addis Abeba, Etiopia[1]) oli todennäköisesti pisimpään Ranskan muukalaislegioonassa palvellut suomalainen. Legioonassa hänen nimensä oli Karl Peters.

Kyösti Pietiläinen toimi muun muassa merimiehenä 26-vuotiaaksi saakka kiertäen maapallon viisi kertaa, kunnes hakeutui Ranskan muukalaislegioonaan vuonna 1972. Ennen legioonaan siirtymistä hänen muita ammattejaan olivat sekatyömies, satamajätkä ja tukkijätkä. Pietiläinen palveli muukalaislegioonassa muun muassa kouluttajana, sotapoliisina, taisteluryhmänjohtajana, laskuvarjojääkärinä, bordellinjohtajana[2] sekä iskuryhmänjohtajana. Legioonalaisuransa aikana hän taisteli muun muassa Zairen Kolwezissa, Tšadissa, Djiboutissa, Belgian Kongossa ja Ruandassa. Lisäksi Pietiläinen oli mukana entisen Jugoslavian alueen rauhanturvaamisoperaatioissa. Pietiläisen sotilasarvo kotiutuessa oli ylikorpraali (Caporal-Chef), mikä on ainoastaan Legioonalle ominainen arvo (vastaa korpraalin ja kersantin välistä sotilasarvoa ja myönnetään yleensä vasta pitkän palveluksen jälkeen).

Pietiläinen jäi legioonasta eläkkeelle vuonna 2000 palveltuaan yli 28 vuotta. Hän asui pitkään Etiopiassa, Addis Abebassa ja oli naimisissa etiopialaisen Elsan kanssa. Hän kirjoitti legioonalaisen urastaan muistelmateoksia. Muistelmista saa harvinaisen tarkan, kaunistelemattoman kuvan Muukalaislegioonan toimintatavoista rivisotilaan kannalta nähtyinä, sillä myös taistelutavat kuvataan yksityiskohtaisesti. Kirjoja on toisaalta myös väitetty osittain tai täysin fiktiivisiksi, ja Pietiläisen osallistuminen esim. Ranskan Ruanda-operaatioon on kyseenalaistettu.[3]

Kyösti Pietiläinen on yhdessä sisarenpoikansa Petri Pietiläisen kanssa kirjoittanut seuraavat elämänvaiheitaan ja erityisesti muukalaislegioonan aikaansa kuvaavat teokset:

  • Pietiläinen, Kyösti & Pietiläinen, Petri: 120 päivää legioonalaiseksi : Miten Pietiläisestä tehtiin Peters. Helsinki : Tammi, 2005. ISBN 951-31-3382-6
  • Pietiläinen, Kyösti & Pietiläinen, Petri: Kotkanpoika ja albatrossi : Legioonalais-Petersin varhaiset merimiesvuodet. Helsinki : Tammi, 2006. ISBN 951-31-3645-0
  • Pietiläinen, Kyösti & Pietiläinen, Petri: Legioonalainen Peters : Suomalaisen palkkasoturin muistelmat. Helsinki : Tammi, 2003. ISBN 951-31-2833-4

Kyösti Pietiläinen on yhdessä Juhan-Ville Kaarnakarin kanssa kirjoittanut seuraavat teokset:

  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonan isku Kolweziin. Helsinki : Tammi, 2008. ISBN 9789513141103
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Sotapoliisi Peters No: 005. Helsinki : Tammi, 2009. ISBN 9789513149833
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Verinen keidas. Helsinki : Tammi, 2010. ISBN 9789513154240
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonalainen Peters Ruandassa. Helsinki : Tammi, 2011. ISBN 9789513162955
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonalainen Peters Aavikon kettu. Helsinki : Tammi, 2012. ISBN 9789513168834
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonalainen Peters Tarkka-ampujan tähtäimessä. Helsinki : Tammi, 2013. ISBN 9789513173449
  • Pietiläinen, Kyösti & Kaarnakari, Juhan-Ville: Legioonalainen Peters Norsunluurannikolla. Helsinki : Tammi, 2014. ISBN 9789513177911

Kyösti Pietiläinen on yhdessä Seppo Porvalin kanssa kirjoittanut seuraavat teokset:

  • Pietiläinen, Kyösti & Porvali, Seppo: Legioonalainen Peters Aavikkosota. Revontuli, 2016. ISBN 9789526665719
  1. Lindfors, Sami & Karjalainen, Tero: Kyösti Pietiläinen on kuollut – palveli muukalaislegioonassa yli 28 vuotta Ilta-Sanomat. 27.6.2017. Viitattu 27.6.2017.
  2. Yle elävä arkisto: Kyösti Pietiläinen – entinen legioonalainen
  3. [Kymen Sanomat/kulttuuri, 30.4.2014], .

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]