Kuviointialkio

Kuviointialkio^[1] tai tekseli on tekstuurikartan perusyksikkö.^[2]^[3]^[4]^[5]^[6] Tekselit esitetään tekstuuriavaruutta kuvaavien tekselien muodostamilla taulukoilla, aivan kuten muutkin kuvat esitetään pikseleiden muodostamilla ruuduilla.

Kuviontialkioita voidaan kuvata myös kuvan segmentoinnilla, jotka saadaan yksinkertaisilla menetelmillä, kuten kynnysvertailulla.^[7]

Kun teksturoidaan 3D-pintaa tai -pintoja (prosessi, joka tunnetaan nimellä teksturointi), renderöintiohjelma asettaa tekselit sopiviin pikseleihin. Nykyaikaisissa tietokoneissa tämä toiminta tapahtuu näytönohjaimissa.^[8]

Lähteet

↑ Kuviointialkio iate.europa.eu. 23.9.2003. Euroopan interaktiivinen termipankki (IATE). Viitattu 20.6.2022.
↑ Andrew Glassner, An Introduction to Ray Tracing, San Francisco: Morgan–Kaufmann, 1989. ISBN 978-0122861604 (englanniksi).
↑ Lakatos, Jonathan: Grafiikka-algoritmien implementointi. (Sitaatti, s. 11: ”Tekstuurit ovat kaksiulotteisia bittikarttakuvia, jotka koostuvat tekseleistä. Tekseli tulee sanoista tekstuuri ja pikseli.”) AMK-opinnäytetyö, 2020. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tieto- ja viestintätekniikka. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.
↑ Rinta-Nikkola, Santtu: 3D-mallin luonti pelimaailmaan: Case Taikasauvan 3D-mallinnus. (Sitaatti s.8: ”Tekseli […] Testuurin kuvapiste.”) AMK-opinnäytetyö, Liiketalous, 2018. Vaasan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.
↑ Haapanen, Sini: Peliobjektin teksturointi PBR-materiaaleilla käyttäen Substance Designer -ohjelmaa. (Sitaatti, s. 15: ”Tekselillä taas tarkoitetaan tekstuurin pikseliä.”) Metropolia Ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma, 2017. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.
↑ Tapanainen, Teemu: Reaaliaikaisen pelihahmon toteutus. (Sitaatti, s.4: ”Tekseli on 3D-mallin pinnan perusyksikkö.”) AMK-opinnäytetyö, 2013. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.
↑ Linda G. Shapiro ja George C. Stockman, Computer Vision, Upper Saddle River: Prentice–Hall, 2001. ISBN 978-0130307965 (englanniksi).
↑ Tomas Akenine-Moller, Eric Haines ja Naty Hoffman, Real-Time Rendering, Wellesley: A K Peters, 2008. ISBN 978-1568814247 (englanniksi).

[1] Kuviointialkio iate.europa.eu. 23.9.2003. Euroopan interaktiivinen termipankki (IATE). Viitattu 20.6.2022.

[2] Andrew Glassner, An Introduction to Ray Tracing, San Francisco: Morgan–Kaufmann, 1989. ISBN 978-0122861604 (englanniksi).

[3] Lakatos, Jonathan: Grafiikka-algoritmien implementointi. (Sitaatti, s. 11: ”Tekstuurit ovat kaksiulotteisia bittikarttakuvia, jotka koostuvat tekseleistä. Tekseli tulee sanoista tekstuuri ja pikseli.”) AMK-opinnäytetyö, 2020. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Tieto- ja viestintätekniikka. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.

[4] Rinta-Nikkola, Santtu: 3D-mallin luonti pelimaailmaan: Case Taikasauvan 3D-mallinnus. (Sitaatti s.8: ”Tekseli […] Testuurin kuvapiste.”) AMK-opinnäytetyö, Liiketalous, 2018. Vaasan ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.

[5] Haapanen, Sini: Peliobjektin teksturointi PBR-materiaaleilla käyttäen Substance Designer -ohjelmaa. (Sitaatti, s. 15: ”Tekselillä taas tarkoitetaan tekstuurin pikseliä.”) Metropolia Ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma, 2017. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.

[6] Tapanainen, Teemu: Reaaliaikaisen pelihahmon toteutus. (Sitaatti, s.4: ”Tekseli on 3D-mallin pinnan perusyksikkö.”) AMK-opinnäytetyö, 2013. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Viestinnän koulutusohjelma. Opinnäytetyö. (PDF) Viitattu 25.6.2022.

[7] Linda G. Shapiro ja George C. Stockman, Computer Vision, Upper Saddle River: Prentice–Hall, 2001. ISBN 978-0130307965 (englanniksi).

[8] Tomas Akenine-Moller, Eric Haines ja Naty Hoffman, Real-Time Rendering, Wellesley: A K Peters, 2008. ISBN 978-1568814247 (englanniksi).

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]