Kuutiomeduusat
| Kuutiomeduusat | |
|---|---|
 Australiankuutiomeduusa (Chironex fleckeri) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Polttiaiseläimet Cnidaria |
| Luokka: |
Kuutiomeduusat Cubozoa Werner, 1975 |
| Lahko: |
Cubomedusae Haeckel, 1877 |
| Heimot | |
| Katso myös | |
Kuutiomeduusat (Cubozoa) on yksi meressä elävien polttiaiseläinten pääjakson (Cnidaria) luokista[1]. Varsinaisia meduusoita paremmin uivat kuutiomeduusat ovat saaneet nimensä kuutiomaisen muotoisesta uimakellostaan.
Kuutiomeduusat tunnetaan erityisesti joistakin hyvin myrkyllisistä lajeista, joiden polttiaissolujen myrkky on erittäin voimakasta ja ihmisellekin kohtalokasta. Näistä Australian rannikkovesissä elävä australiankuutiomeduusa (Chironex fleckeri) on aiheuttanut eniten kuolintapauksia ja myrkytyksiä. Toinen vaarallinen laji on irukandji (Carukia barnesi).
Kuutiomeduusojen neljä pyyntilonkeroa saattavat olla jopa kymmeniä kertoja niiden uimakelloa pidempiä. Irukandjin halkaisija on 12–25 millimetriä, mutta pyyntilonkerot saattavat olla jopa metrin pituiset. Pienen koon takia vahvasti myrkyllistä lajia on vaikea havaita ja epäilläänkin, että monet irukandjin aiheuttamat myrkytykset on aikaisemmin luokiteltu väärin muiden syiden aiheuttamiksi.
Toisin kuin varsinaisilla meduusoilla, kuutiomeduusoiden planula-toukasta kehittyy vain yksi polyyppiyksilö. Kuutiomeduusoiden luokassa on vain yksi lahko, Cubomedusae, johon kuuluu kaksi heimoa.[2]
Ensiapu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensiapuna viinietikka on auttanut pelastamaan tuhansia ihmishenkiä myrkkymeduusan pistoilta. Meduusan pistokohtaan tulisi mahdollisimman pian kaataa ainakin 30 sekunnin ajan viinietikkaa, jonka hapot estävät myrkyn kulkeutumista verenkiertoon. Tunnettuja oireita ovat voimakas kipu, pahoinvointi, päänsärky, oksentelu, ripuli; ihon haavaumat, pistokohdan turpoaminen; hengitys- sekä nielemisvaikeudet, hikoilu; epätasainen pulssi, sydänoireet.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tirri, R. ym.: ”Liite 3”, Biologian sanakirja, s. 805. (Uudistetun laitoksen 3. painos) Otava, 2006. ISBN 951-1-17618-8
- ↑ Taxonomicon (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingin Sanomat: Thaimaassa lomailijoita varoitetaan tappajameduusoista (Arkistoitu – Internet Archive), 7.11.2008.