Kuutäplä
| Kuutäplä | |
|---|---|
_Cosmotriche_lobulina_-_%C4%8Cesk%C3%A1_T%C5%99ebov%C3%A1_-_R%C3%A9publique_tch%C3%A8que_-_male.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Karvakehrääjämäiset Lasiocampoidea |
| Heimo: | Karvakehrääjät Lasiocampidae |
| Alaheimo: | Lasiocampinae |
| Suku: | Kuutäplät Cosmotriche |
| Laji: | lobulina |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Cosmotriche lobulina |
|
| Katso myös | |
Kuutäplä (Cosmotriche lobulina) on vaatimattoman näköinen, jokseenkin harvinainen yöperhonen.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuutäplä esiintyy Suomessa ja muualla Pohjoismaissa kahtena muotona, joiden koko, ulkonäkö, levinneisyys ja lentoajat eroavat toisistaan.
Alalaji Cosmotriche lobulina lobulina on eteläisempi. Etusiipien pohjaväri on vaalean tuhkaharmaa, sävyltään vaalean kehnän vuoksi hieman epätasainen ja siiven keskellä on leveä, tummempi kaistale. Kaistaleen reunoilla olevat vaaleat poikkiviirut erottuvat korkeintaan heikosti. Takasiivet ovat tasaisen vaaleanharmaat, ja niissä erottuu usein vaalea, epäselvä poikkijuova. Siipiväli koiraalla on 30–40 mm ja naaraalla 41–45 mm. Alalaji Cosmotriche lobulina junia on pohjoisempi ja kookkaampi. Sen siipien pohjaväri on tummanharmaa, ja vaaleat poikkiviirut erottuvat kohtalaisen selvinä. Poikkiviirujen väliin jäävä alue on mustanharmaa, ja koko siiven pinta on hieman kiiltävä. Takasiivet ovat tasaisen vaaleanharmaat. Siipiväli on koiraalla 36–44 mm ja naaraalla 44–51 mm.[1][2]
Molemmilla alalajeilla etusiiven keskellä on laaja, valkea, puolikuun muotoinen täplä. Siipien ulkoreunan ripset ovat valkoiset mutta siipisuonten kohdalta tummat. Naaras on koirasta rotevaruumiisempi, ja koiraan tuntosarvet leveälti kaksoiskampamaiset.
Kuutäplän voi sekoittaa vain pihlajakehrääjään (Trichiura crataegi), jolla ei kuitenkaan ole valkeaa siipitäplää.
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuutäplää tavataan vyöhykkeellä Keski-Euroopasta Balkanille, Etelä-Siperiaan ja aina Kiinaan ja Japaniin. Suomessa lobulina-alalajia tavataan Lounaissaaristosta Etelä-Suomen poikki itärajalle. Junia-alalajin levinneisyys ulottuu vyöhykemäisesti Keski-Suomen poikki ja se elää myös suuressa osassa Lappia. Alalajien levinneisyydet menevät hieman päällekkäin Satakunnassa ja Etelä-Hämeessä.[2] Lentoaika on lyhyt. Alalaji lobulina lentää heinäkuun lopulta elokuun puoliväliin ja alalaji junia kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun, joskin Lapissa hieman myöhemmin.[3][4]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuutäplä on havumetsien laji. Alalaji lobulina suosii valoisampia ja kuivempia, usein runsaasti mäntyä kasvavia metsiköitä, kun junia viihtyy kosteammissa, tyypillisesti kuusia kasvavissa ympäristöissä. Laji on esiintymiseltään paikallinen, eikä juniaa varsinkaan tapaa metsäympäristön ulkopuolelta. Perhoset lentävät öisin, koiraat yleensä vasta puolenyön jälkeen, naaraat aikaisemmin iltayöstä. Koiraat myös lentävät kirkkaiden valojen luokse, mutta naaraita tulee valolle äärimmäisen harvoin. Lajin runsaus vaihtelee vuorovuosittain.[2]
Naaras munii 70–100 munaa yksittäin tai muutaman munan ryhminä puiden oksille ja neulasille. Muninta kestää muutaman päivän, ja naaras kuolee heti saatuaan kaikki munat munittua. Toukat eivät nauti ravintoa kuoriutumistaan seuraavien parin vuorokauden aikana. Perhostoukille epätyypilliseen tapaan kuutäplän toukat juovat vettä oksilla olevista pisaroista. Alalajilla lobulina keskenkasvuinen toukka talvehtii ja koteloituu seuraavana keväänä, kun alalajilla junia ensimmäinen talvi kuluu keskenkasvuisena toukkana ja toinen kotelovaiheessa. Kotelo on harmaan, toukkakarvoilla suojatun kotelokopan sisällä puun rungolla.[2]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuutäplän pääasiallinen ravintokasvi on mänty (Pinus sylvestris), mutta alalaji junia suosii kuusta (Picea abies).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/c/cosmotriche_lobulina.html
- ↑ a b c d Nationalnyckeln till Sverges flora och fauna. Fjärilar: Ädelspinnare–tofsspinnare Lepidoptera: Lasiocampidae–Lymantriidae. ISBN 978-91-88506-58-0 s.140–143
- ↑ http://www.insects.fi/Lepidoptera/Lasiocampidae/Cosmotriche/lobulina/Cosmotriche%20lobulina.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ http://www.perhostutkijainseura.fi/historia/lasiocampidae/cos-lobulina.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- toukka (Arkistoitu – Internet Archive)
- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)