Finlaysonin tehdasalue
Finlaysonin tehdasalue on Tampereen keskustassa sijaitseva historiallinen tehdasalue. Se sijaitsee Tammerkosken yläjuoksun länsirannalla, Satakunnankadun pohjoispuolella. Samalla kohdalla Tammerkosken itäpuolella on Tampellan entinen tehdasalue. Nykyään kumpikaan alue ei ole enää teollisuuskäytössä, mutta suuri osa vanhoista tehdasrakennuksista on yhä paikoillaan.
Finlaysonin tehtaan perusti vuonna 1820 skotlantilainen James Finlayson. Hän rakennutti tehtaan Tammerkosken yläjuoksulle. Hänen aikaisiaan tehdasrakennuksia ei enää ole jäljellä. Hän myi tehtaan vuonna 1836 Carl Samuel Nottbeckille ja Georg Adolf Rauchille. Uudet omistajat alkoivat heti laajentaa tehdasta.
Nykyään alueen omistaa Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma.[1]
Kuusvooninkinen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen vanhin rakennus on TR 1 (tehdasrakennus 1) eli Kuusvooninkinen, jota kutsutaan myös Vanhaksi tehtaaksi. Sen suunnitteluun osallistui moderniin teollisuusrakentamiseen perehtynyt John Barker. Nimi Kuusvooninkinen tulee rakennuksen kuudesta kerroksesta (ruots. sex våningar), jonka välipohjia kannattavat valurautapylväät valmisti Fiskarsin valimo.[2] Rakentamisen aikaan se oli todellinen pilvenpiirtäjä verrattuna ympäröivään rakennuskantaan. Kuusvooninkinen valmistui vuonna 1837. Seuraavana vuonna laitteet olivat valmiina kehruun aloittamiseksi. Kudontatyöt alkoivat vuonna 1839.
Kuusvooninkinen on Suomen ensimmäinen tehdasrakennus modernissa mielessä. Tämä perustuu sen kantavaan rakenteeseen, joka on väliseinien sijaan toteutettu valurautapylväin. Rakennukseen asennettiin palonsammutuslaitteisto. Vuonna 1892 se korvattiin automaattisella palonsammutusjärjestelmällä. Tuolloin Kuusvooninkisen ja viereisen TR 2:n yhteiseksi porrastorniksi vuonna 1850 rakennettua tornia korotettiin, jotta sammutusjärjestelmän vesisäiliö saatiin tarvittavalle korkeudelle.
Muita tehdasrakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- TR 2
- TR 4 Koskitehdas
- TR 5
- TR 6 värjäämö
- TR 7 Katuvapriikki
- TR 9 Seelanti
- TR 10 Plevna
- TR 15 Vanha värjäämö (purettu vuonna 2005)
- TR 22 Eteläturbiini
- TR 31 Puutarhatehdas
- TR 34 Pääkonttori
- TR 36 Höyrykonehuone
- TR 37 Siperia
- TR 48 Tehtaanmyymälä
- TR 49 Satakunnankadun portti
- TR 52 Voimalaitos
- TR 54 Viimeistelimö
- TR 57 Laappihuone (purettu vuonna 2003)
Piippu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Finlaysonin tehtaanpiippu valmistui vuonna 1899 Siperia-tehdasrakennukseen. Piippu on tiilirakenteinen ja sen korkeus on 65 metriä.[3]
Muita rakennuksia ja rakennelmia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finlaysonin kirkko
- Finlaysonin palatsi
- Finlaysonin sähkörata
- Näsilinna
- Puutarhakanava
- Tallipiha
- Tampereen ensimmäinen postitalo
Nykytila
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Finlayson lopetti tekstiilituotannon alueella 1990-luvun alkuvuosina.[4] Jo sitä ennen, vuonna 1988, oli alueen tulevasta käytöstä järjestetty suunnittelukilpailu, jonka voitti arkkitehtitoimisto 8 Studio oy. Alueen uusi asemakaava hyväksyttiin Tampereen kaupunginvaltuustossa vuonna 1995.[5]
Suurin osa alueen vanhoista rakennuksista on säilytetty, mutta ne eivät ole enää teollisuuskäytössä. Finlaysonin tehtaanmyymälä (1923) palvelee kuitenkin edelleen osoitteessa Kuninkaankatu 3.[6][7] Finlaysonin rakennuksissa toimii nykyään myös muita yrityksiä, oppilaitoksia ja museoita.[4] Alueelle on rakennettu uusia rakennuksia noin 30 000 kerrosneliömetriä, ja niissä asuu noin 800 ihmistä.[5]
Alueella on muun muassa liikekeskus Siperia, joka avattiin 2001 vanhan kunnostetun kehräämön tiloihin.[8] Siinä on toistakymmentä liikettä, joista suurin osa on ravintoloita ja kahviloita, mutta myös muita toimijoita, kuten lasertaisteluita tarjoava Viihdekeskus ZBase. Itäisenkadun länsipuolella Plevna-rakennuksessa toimii Finnkinon elokuvateatteri, panimoravintola sekä alueen pysäköintihalli. Kauppakeskuksesta pääsee kävelytunnelia pitkin Satakunnankadun ali Frenckellinaukiolle.[9] Kesäkuussa 2017 Finlaysonin Seelanti-rakennukseen avattiin Lidl-myymälä.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kohteitamme | Varma - toimitilat toimitilat.varma.fi. Arkistoitu 15.9.2017. Viitattu 15.9.2017.
- ↑ Riitta Nikula: ”Suomi teollistuu”, Suomen arkkitehtuurin ääriviivat, s. 81-84. Helsinki: Otava, 2005. ISBN 951-1-20141-7
- ↑ Liisa Heinänen: Finlaysonin maamerkki on taas ulkoapäin kunnossa. Aamulehti, 30.7.2012, s. A08.
- ↑ a b Pirkanmaan teollisuushistoria – Finlaysonin alue Tampereen museot. Arkistoitu 30.9.2007. Viitattu 17.3.2007.
- ↑ a b Mikko Järvi: Tammerkosken muutos ja rakennusperintö Ympäristöministeriö ja Museovirasto. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 23.8.2010.
- ↑ Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 28–29. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1
- ↑ Finlayson-myymälä, Tampere Tampere: Visit Tampere. Arkistoitu 5.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Yritysopas: Siperia yritysopas.com. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ Finlaysonin alue: Siperia finlaysoninalue.fi. Arkistoitu 16.10.2012. Viitattu 12.9.2016.
- ↑ Finlaysonin alueelle tuleva Lidl avaa ovensa kesäkuussa – Näin myymälä on sovitettu vanhaan tehdasrakennukseen Aamulehti. 23.5.2017. Arkistoitu 23.5.2017. Viitattu 23.5.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finlaysonin alue finlaysoninalue.fi.
- Finlayson-yrityksen kotisivut Finlayson Oy.
- Tekstiiliteollisuus 1918–1940 Koskesta voimaa -verkkojulkaisu.
- Tekstiiliteollisuus 1940–1960 Koskesta voimaa -verkkojulkaisu.
- Patruuna Wilhelm von Nottbeckin kulttuuriraitti Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut.
- Lasten Finlayson -raitti: Hilma ja pumpulitehdas Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut.