Kuusjärvi (Joensuu)
| Kuusjärvi | |
|---|---|
| Maanosa | Eurooppa |
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Karjala |
| Kunnat | Joensuu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Jänisjoen vesistöalue (01) |
| Järveen tulevat joet |
Haukipuro Vaaralamminpuro Vehkapuro |
| Laskujoki | Kuuspuro |
| Järvinumero | 01.035.1.007 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 118,1 m [1] |
| Rantaviiva | 16,95 km [2] |
| Pinta-ala | 2,68 km² [2] |
| Tilavuus | 0,0104 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,9 m [2] |
| Suurin syvyys | 18,5 m [2] |
| Saaria | 6[2] |
| Suuri Mannisaari | |
 Kuusjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuusjärvi on laajan niemimaan jakama järvi Haaponiemen kylässä Joensuussa Pohjois-Karjalan maakunnassa. Sen pinta-ala on 2,7 neliökilometriä. Etäisyys Joensuun keskustasta on 32 kilometriä itään.[2][1][3]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuusjärven pituus lounaasta koilliseen on kolme kilometriä. Etelärannan luoteeseen suuntaava Haaponiemi jakaa järven läntiseen ja itäiseen osaan. Itäosasta työntyy kaakkoon Jokilahti, joka kattaa noin kymmenesosan järven pinta-alasta. Haaponiemen koillispuolella on järven pohjoisrannalta etelään suuntaava kapea ja mutkainen Huutoniemi. Kuusjärven lahdista erottuu Jokilahden lisäksi järven koillisosan muodostava Salakkalahti. Järven länsiosan useista lahdista vain Repolahdella ja Kylmälahdella on karttanimi. Noin puolet Kuusjärvestä on yhdestä kahteen metriä ja kolmesta neljään metriä syvä. Länsiosa on itäosaa syvempi, syvin kohta (18,5 metriä) sijaitsee Haaponiemen pohjoispuolella. Koilliset ja kaakkoiset järvenosat ovat kauttaaltaan matalia.[2][1]
Kuusjärven saariluku on kuusi. Saarista kaksi on alle aarin laajuisia luotoja. Repolahden suulla sijaitsevaa Reposaarta lukuun ottamatta saaret sijaitsevat järven itäosassa Huutoniemen itäpuolella. Laajin saari on Huutoniemen kaakkoispuolinen Suuri Mannisaari (noin 1,3 ha). Suurelta osin enintään 30 metriä leveän saaren pituus on yli puoli kilometriä.[2][1]
Kuusjärven rannat ovat metsämaata ja etenkin idässä on suorantaa. Haaponiemellä on kyläasutusta ja peltomaata, myös järven lounaisrannalla on pieniä peltoalueita.[1]
Kuusjärveen laskee Vaaralamminpuro koillisesta Teyrisuon halki. Idästä Vehkalammelta (119,0 metriä mpy) laskee noin puolen kilometrin pituinen Vehkapuro. Muita nimettyjä tulo-ojia on Salakkalahteen virtaava Haukipuro. Kuusjärven luusua sijaitsee Jokilahden etelärannalla. Lahti kapenee Kuuspuroksi, joka virtaa kaakkoon ja yhtyy Jänisjoen uomaan.[2][1]
Kuusjärven vesitilavuus on 10 354 000 kuutiometriä.[2]
Kuusjärvi (01.035.1.007) kuuluu Kuuspuron valuma-alueeseen (01.035), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Jänisjoen vesistöalueella (01). Toinen jakovaihe on Haarajoen alue (01.03). Kuuspuron valuma-alueeseen kuuluu 16 vähintään hehtaarin laajuista järveä, joista Kuusjärvi on selkeästi laajin. Seuraavaksi laajin on 20-hehtaarinen Suuri Vaaralampi.[4]
Joensuun Haaponiemen Kuusjärvi on laajin Suomen neljästätoista Kuusjärvestä. Joensuussa sijaitsee lisäksi Vuoksen vesistöön kuuluvat Kuusjärvi (04.343.1.026) ja Kuusjärvi (04.362.1.008).[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Kuusjärvi, vakavesi, Joensuu
- ↑ a b c d e f g h i j k Ympäristö.fi : Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ Kuusjärvi. Järviwiki. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ Kuuspuron valuma-alue (01.035). Järviwiki. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ Kuusjärvi. Järviwiki. Viitattu 26.5.2022.