Kuusiston kartano
| Kuusiston kartano | |
|---|---|
| Kustö gård | |
 Kuusiston kartano kesällä 2022 |
|
| Sijainti | Kaarina, Varsinais-Suomi |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Perustettu | 1300-luku |
| Valmistumisvuosi | 1738 |
| Rakennuttaja | Ruotsin kuningaskunta |
| Omistaja | Senaatti-kiinteistöt |
| Runkorakenne | Hirsi |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Kuusiston kartano (ruots. Kustö gård) on kartano Kaarinassa, Varsinais-Suomessa. Kartanon nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1738 ja se on yksi Suomen vanhimpia yhä jäljellä olevia puurakennuksia. Kuusiston kartano sijaitsee lähellä Kuusiston piispanlinnaa.[1]
Nykyisin kartano toimii kesägalleriana nykytaiteelle.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuusiston piispanlinna perustettiin Ruotsin katolisten piispojen asuinlinnoitukseksi Varsinais-Suomeen keskiajalla. Linnan lähellä sijaitseva Kuusiston kartano oli yksi monesta maatilasta, jotka vastasivat linnoituksen ruoantuotannosta. Reformaatio poisti piispoilta valta-aseman ja vuonna 1528 annettiin määräys linnoituksen tuhoamisesta. Kuusiston kartanosta tuli reformaation jälkeen Turun linnan latokartano eli kruunun karjatila.[3][1]
Vuonna 1625 Kuusiston kartano annettiin läänityksenä Bielke- ja Oxenstierna-suvuille. Kuitenkin jo vuonna 1642 läänitys peruttiin takaisin kruunulle, sillä Kuusiston kartanosta tehtiin palkkatila Turun läänin maaherralle. Vuosien 1685 ja 1691 välissä kartanon tuotoista nauttivat Turun hovioikeuden presidentit. Tämän jälkeen Kuusisto määrättiin Turun ja Porin jalkaväkirykmentin everstintaloksi. Ruotujakolaitos lakkautettiin vuonna 1810 Suomen alueen siirryttyä osaksi Venäjän keisarikuntaa. Näin ollen myös Kuusiston kartano menetti asemansa everstintalona.[1][3]
Kuusiston kartanon viimeisen everstin leski jatkoi tilan vuokraamista vuoteen 1816 asti. Hänen jälkeensä tilaa vuokrasi hovioikeuden presidentti Adolf von Willebrand. Von Willebrandin kuoltua tilan vuokralaisena jatkoi hänen poikansa ja tämän jälkeen pojan vävy. Kuusiston kartanon viimeisenä vuokralaisena oli Palinin suku, joka osti kartanona vuonna 1950. Palinit lahjoittivat Kuusiston kartanon päärakennuksen ja tontin Turun kaupungille vuonna 1967. Turun kaupunki puolestaan lahjoitti kartanon eteenpäin Museovirastolle vuonna 1977.[3][1]
Museovirasto restauroi Kuusiston kartanon päärakennuksen vuosina 1978–1989. Restauroinnin jälkeen rakennuksessa toimi museo ja kesägalleria nykytaiteelle aina vuoteen 2012 asti, jolloin museo suljettiin pysyvästi. Vuodesta 2013 rakennuksessa on toiminut vain kesägalleria.[3][2]
Vuonna 2014 Kuusiston kartano ja Kuusiston piispanlinna siirtyivät Museovirastolta Senaatti-kiinteistöiden hoitoon. Tämän syynä oli se, että Museoviraston oli määrä tehdä noin kolmen miljoonan euron säästöt. [4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kuusiston kartano, Kaarina museovirastorestauroi.nba.fi. Viitattu 31.7.2022.
- ↑ a b Kuusiston Taidekartano Visit Kaarina. Viitattu 31.7.2022.
- ↑ a b c d Inventointi, Kuusiston kartano, Kaarina Touko–syyskuu 2016. Arkkitehtitoimisto ark-byroo, Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 1.8.2022.
- ↑ Museoviraston kiinteistöt siirretään Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle - Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit agricolaverkko.fi. Viitattu 31.7.2022.