Kuusi ajatteluhattua

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kuusi ajatteluhattua tai ajattelun kuusi hattua on Edward de Bonon kehittämä ajattelun ja keskustelun apuväline. Hattuja käytetään yleensä ryhmätyössä, mutta sitä voi käyttää myös yksistään. Ajattelun hatut voisi suomalaisittain kääntää myös mietintämyssyiksi.

Useiden tutkimusten mukaanlähde? olemmeselvennä huonoja tekemään yhteistyötä ryhmissä. Länsimaista ajattelua hallitsee myös usein analyysi, tuomioselvennä ja argumentointi, jotka usein vaikeuttavat juuri luovaa ajattelua ideointivaiheessa. Hattutekniikan kehittäjän lääketieteen tohtori Edward de Bonon mukaan ongelma ajattelussa on sekavuus, koska yritämme ajatella liikaa kerralla. Tunteet, informaatio, logiikka, toiveet ja luovuus ovat kaikki mielessämme samanaikaisesti. Hattutekniikan avulla ryhmä keskittyy yhteen asiaan kerrallaan.

Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja. Kenelläkään ei siis ole vain yhtä tapaa ajatella/hattua, vaan rooli ja ajattelutapa valitaan tilanteen mukaan. Roolissa ollessaan ihminen sanoo mielipiteensä helpommin kuin omana itsenään.

Toteutus (rinnakkainen ajattelu)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnakkaisessa ajattelussa koko ryhmä käyttää aina samaa ajattelutapaa yhtä aikaa. Tilaisuuden vetäjä valitsee käytettävät ajattelutyylit eli hatut etukäteen, tai joskus myös käynnissä olevan keskustelun sisällön välittömästi huomioon ottaen (sininen hattu).

  • Valkoinen hattu: "ajatellaan tätä objektiivisesti". Valkoinen kuvastaa faktoja ja lukuja. Faktoja ovat sekä varmistetut asiat että faktoiksi uskotut asiat, joiden alkuperä kuitenkin ilmoitetaan.
  • Punainen hattu: "Otetaan mukaan tunteet ja intuitio". Punainen hattu sallii tunneperäiset argumentit ilman perusteluja ja selityksiä.
  • Musta hattu: "Pohditaan tämän asian riskejä ja heikkoja kohtia". Musta hattu on looginen ja asiallinen ja pyrkii kertomaan miksi jokin ei toimi tai onnistu. Negatiiviset tunteet eivät kuulu tähän hattuun. Musta hattu on tärkeä, mutta liiallisesti käytettynä se voi tuhota luovan ajattelun.
  • Keltainen hattu: "Mietitään etuja". Keltaisen hatun aikana halutaan saada asiat tapahtumaan, edetään loogisesti ja käsitellään rakentavat ehdotukset ja visioidaan optimistista tulevaisuutta.
  • Vihreä hattu: "Kehitetään uusia ideoita, hullutellaan". Vihreällä hatulla liioitellaan ja unohdetaan perinteinen ajattelu. Voidaan käyttää huumoria ja villiä ajatustenjuoksua. Muistuttaa aivoriiheä.
  • Sininen hattu: "Pohditaanpa hiukan miten olemme tässä asiassa edenneet ja miten pääsemme haluttuun lopputulokseen". Sininen hattu tarkkailee ja ajattelee keskustelun kulkua, suunnittelee toimintaa ja ajankäyttöä, tekee yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. Sininen tunnistaa, mitä väriä milloinkin tarvitaan ja siten liittyy erityisesti tilaisuuden vetäjän tehtäviin.

Hattuja voi käyttää: 1. Koko ryhmä käyttää saman väristä hattua yhtä aikaa (rinnakkainen ajattelu). Soveltuu etenkin kokouskäyttöön, valmistellaan etukäteen. 2. Yksin, oman ajattelun selkeyttämiseksi ja päätöksenteon tueksi. 3. Keskustelussa, jolloin ajattelu voidaan suunnata yhteen näkökulmaan kerrallaan tarpeen mukaan keskustelun edetessä.

Käytetään eri puolilla maailmaa erityisesti yritysmaailmassa ajattelun ja keskustelujen apuvälineenä. Toisaalta, se ei ole yhtä yleinen kuin esimerkiksi aivoriihi, tai Suomessa Tuplatiimi.

Kokouksessa mietitään pikkujouluja, joissa kaikilla olisi hauskaa ikään, sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Arvioidaan tehtyä ehdotusta: Valkoisen hatun kanssa lähdetään miettimään asiaa puhtaan tiedon kannalta, esimerkiksi montako henkilöä osallistuu pikkujouluihin. Kerätään yhdessä pöytään tiedetyt faktat ja mietitään miten saadaan puuttuva tieto. Punaista hattua käyttämällä jokainen tuo esiin tuntemuksensa ehdotukseen liittyen, ilman perusteluja. Keltaisen hatun kanssa ryhmä yrittää löytää kaikkien ideoiden parhaat puolet ja pyrkii yhdistelemään niitä yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. Miksi juhla voisi onnistua, mitä hyvää ja hauskaa ehdotuksessa on? Otetaan musta hattu päähän ja mietitään yhdessä miksi juhlat voisivat mennä pieleen. Ryhmä on kriittinen, haluaa välttää virheitä, olla varovainen ja pysyä maan pinnalla ehdotuksissa. Otettaessa käyttöön vihreä hattu ryhmä keksii jonkin täysin uuden, luovan tavan viettää pikkujouluja. Vihreällä hatulla ideoidaan vapaasti ja pyritään korjaamaan mustan hatun löytämät epäonnistumisen riskit. Sininen hattu pitää homman kasassa, kertoo käytettävät hatut, huolehtii, että ryhmä pitäytyy sovitussa hatussa, pyytää summaamaan lopputulemia ja toimii johtajana keskustelussa.

Hattuja käytetään tarvittava määrä sopivassa järjestyksessä niin että asiasta saadaan mahdollisimman laaja näkökulma ja päätöksenteko on helpompaa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • De Bono, Edward: Kuusi ajatteluhattua. Helsinki: MARK kustannus, 1990. ISBN 952-9569-01-7
  • De Bono, Edward: Six Thinking Hats. Toronto, Ontario:MICA Management Resources, 1985. ISBN 0-316-17831-4