Kuusensitkokääpä
| Kuusensitkokääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Vaarantunut |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Steccherinaceae |
| Suku: | Sitkokäävät Antrodiella |
| Laji: | parasitica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antrodiella parasitica |
|
| Synonyymit | |
|
Antrodiella semisupina var. parasitica |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kuusensitkokääpä (Antrodiella parasitica) on Suomessa harvinainen ja uhanalainen kääpälaji, jota tavataan vain kuusilta. Sillä on tiivis seuraajalajisuhde kuusenkynsikääpään ja on jopa epäilty, että kuusensitkokääpä olisikin edeltäjälajinsa loinen. Kuusensitkokäävän aiheuttamaa lahoa on vaikea erottaa, sillä sekä se että kuusenkynsikääpä ovat valkolahottajia.[1][2]
Kuusensitkokäävän itiöemä on yksivuotinen ja aina resupinaattinen. Yksittäinen itiöemälaikku ei yleensä ole halkaisijaltaan yli 2 cm ja sen kokonaispaksuus on 1-2 mm. Tuoreena itiöemä on kermanvalkea ja kuivuessaan se muuttuu likaisen rusehtavaksi. Mutkitteleva reunus on ohut, välillä häipyvä kun pillit yltävät reunaan asti. Pillit ovat joko pyöreitä tai epäsäännöllisiä ja niitä mahtuu 4-7 millimetrille. Pohjamalto on valkoinen ja varsinainen malto ohut, 0,2-0,5 mm. Kuusensitkokäävän voi oikeastaan sekoittaa vain lapinsitkokääpään, joka on keltaisempi, isokokoisempi, paksumpi ja usein lakillinen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ [1] Punaisen kirjan verkkopalvelu
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 91. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0