Kuusenkerkkä
.jpg)
Kuusenkerkkä eli kerkkä on kuusen nuori verso. Nuoret versot ovat vaaleampia ja pehmeämpiä kuin vanhat neulaset, ja niitä voi syödä. Kasvettuaan kerkät saavat tummanvihreän värin ja menettävät taipuisuutensa.
Kuusenkerkkää voidaan käyttää muun muassa mausteena, siitä voi valmistaa esimerkiksi yskänlääkettä ja teenkaltaista juomaa[1] tai sitä voi lisätä sellaisenaan tai pakastettuna jälkiruokiin, erilaisiin juomiin, kuten smoothieen. Kuusenkerkästä valmistetaan esimerkiksi jauhetta, siirappia ja alkoholitonta kuohujuomaa.[2]
Kuusenkerkkiä on perinteisesti käytetty lisäämään virtsaneritystä, hoitamaan kihtiä, reumaa, keripukkia, sappivaivoja ja vatsavaivoja, kuten liikahappoisuutta. Kuusenkerkkä sisältää antibakteerisia eteerisiä öljyjä, joiden väitetään vähentävän kehon tulehdustilaa ja edistävän liman, hien ja sapen eritystä. Kuusenkerkässä on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja.
Kerkkien kerääminen vaatii maanomistajan luvan. Sen paras keruuaika Suomessa on sijainnista riippuen touko–kesäkuu. Kuusenkerkkien keruun vaikutukset puihin ovat vähäisiä.[3] Suomessa kerättiin 2020-luvun taitteessa yli 10 000 kg kerkkää vuosittain, ja kysyntä oli kasvussa. Kerääjälle maksettiin 5–8 euroa kilolta, ja kokenut kerääjä voi kerätä useamman kilon tunnissa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sankelo Terhi, Siivari Jari, Luonnonraaka-aineiden terveysvaikutuksia, MTT, 2007
- Niemistö Pentti, Metla, 2005
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kadoksissa ollut juomaresepti löytyi – kuusenkerkästä tehdään muutakin kuin siirappia Yle. 2016. Viitattu 21.3.2021.
- ↑ a b Piekkala, Juhani: Luonnontuotteilla miljoonabisnestä Teho-lehti, Työtehoseura. 26.5.2020. Arkistoitu 8.9.2021. Viitattu 8.9.2021.
- ↑ Koivunmahlan ja kuusenkerkkien keruun vaikutukset puihin ovat vähäisiä lukuun ottamatta värivikoja koivun tyvellä Metla. 2005. Arkistoitu 20.10.2021. Viitattu 21.3.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]