Kuusankosken kansantalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuusankosken kansantalo
Kuusankosken työväentalo
Osoite Valtakatu 38,
45700. Kuusankoski
Sijainti Kuusankoski, Kouvola
Valmistumisvuosi 1. talo 1908, 2. talo 1958
Tuhoutui 1. talo 1968
Suunnittelija 1. talo rakennusmestari Volmar Forsberg
Omistaja 1. talo Kuusankosken työväenyhdistys ry. 2. talo Kansantalo Oy
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Kuusankosken kansantalo on Kouvolan kaupungin Kuusankosken kaupunginosassa sijaitseva työväentalo.

Kuusankosken työväenyhdistys perustettiin vuonna 1903. Ensimmäinen oma toimitila saatiin vuonna 1904, kun yhdistys osti pienen kaksi huonetta käsittävän talon kauppias A. Arolta. Kauppa koski itse taloa, tontti oli vuokralla kauppias Arolta. Varsinaisen työväentalon rakentaminen alkoi vuonna 1906. Talo rakennettiin ostetun talon tontille, ja alkuperäinen talo käytettiin soveltuvin osin rakennusmateriaaliksi[1].

Sisällissodan jälkiselvittelyissä työväenyhdistys oli menettää talonsa. Paikallinen osuusliike halusi yhdistykseltä täyden taloudellisen korvauksen siitä omaisuudesta, jonka punakaarti oli ottanut käyttöönsä sodan aikana. Näytti siltä, että yhdistys voisi korvauksena menettää työväentalon tontteineen. Oikeuskäsittelyiden jälkeen yhdistyksen korvattavaksi jäivät taloudenhoitajan ja naisjaoston liikkeeseen tekemä velka, ja osuuskauppa luopui vaatimasta punakaartin aiheuttamia menetyksiä takaisin[1].

Talo valmistui vuonna 1907, mutta siellä toimittiin jo rakennuksen ollessa vielä keskeneräinen. Työ jatkui ravintolan, keittiön ja taloudenhoitajan asunnon rakentamisella. Vuonna 1911 hirsiseinäinen talo sai lautavuorin ja se maalattiin. Tällöin yhdistys myös hankki taloon puhelimen. Vuonna 1912 yhdistys osti talon tontin omaksi [1].

Kovassa käytössä talo kului ja suunnitelmia talon kunnostamisesta tehtiin vuosina 1921, 1938 ja 1941. Joka kerta oli valmiit piirustukset olemassa, mutta joka kerta suunnitelmat raukesivat. 1940-luvun alussa talo oli jo heikossa kunnossa, mutta sota-aikana kunnostaminen ei ollut mahdollista[1].

Vuonna 1946 päästiin toteuttamaan Eino Niinisen jo aiemmin tekemien suunnitelmien pohjalta vanhan rakennuksen saneeraaminen ja lisäosan rakentaminen. Vanhassa osassa kunnostettiin juhlasali ja näyttämö sekä suuri kokoushuone ja keittiön sisältävä asuinhuone. Juhlasaliin uusittiin myös penkit[1].

Lisärakennuksesta tuli kolmikerroksinen, mihin sisältyi kellarikerros useine osastoineen. Toisessa kerroksessa sijaitsivat eteinen, vaatesäilöt, pienet kokoushuoneet, kerhohuoneet ja wc. Kolmannessa kerroksessa oli ravintola, kabinetti, keittiö, pieni asuinhuoneisto ja talonmiehen asunto. Talon avajaiset pidettiin 18.1.1947[1].

Työväentalosta kansantaloksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhan työväentalon laajentaminen ei tuonut pysyvää ratkaisua taloudellisiin ongelmiin. Talo vaati jatkuvaa hoitoa, johon yhdistyksellä ei ollut varoja. Ainoat tulonlähteet olivat tanssi-iltamat ja vuokratulot talon muusta käytöstä[1].

Taloudelliset ongelmat johtivat siihen, että vuoden 1955 vuosikokouksessa tehtiin päätös työväentalon myynnistä. Työväentalon tontilla sijaitsevat rakennukset osti Kymiyhtiö. Tontti vaihdettiin Kymiyhtiön omistamaan tonttiin, joka sijaitsi vastapäätä silloista kunnantaloa. Lopullisesti kauppa toteutui 1.1.1958. Uusi omistaja käytti taloa Kymiyhtiön mestarikerhona. Talo paloi 26.5.1968[1].

Marraskuussa 1955 perustettiin kuusankoskelaisten ja kymintehtaalaisten yhteistä toimitaloa varten osakeyhtiö Kansantalo Oy[2], jonka osakkaina olivat Kuusankosken työväenyhdistys ja Kymintehtaan työväenyhdistys. Kansantalo urakkasopimus allekirjoitettiin toukokuussa 1957, ja talon tupaantuliaisjuhlaa vietettiin tammikuussa 1958. Juhlasalisiipi valmistui vuoden 1960 jouluksi ja oli tuolloin sekä Kuusankosken että Pohjois-Kymenlaakson suurin juhlatila[1].

Taloa laajennettiin 1960-luvulla liikesiivellä. Tämä Kansantalon kolmas vaihe valmistui lopullisesti vuonna 1967. Vuonna 1983 Kansantaloon valmistui vielä yksi rakennusosa liikehuoneistoiksi[1].

Talon käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusankosken työväentalo toimi alusta lähtien yhdistyksen toimitiloina, ja siellä oli vilkasta huvitoimintaa. Kuusankosken kansantalossa toimii Kuusankosken Sosialidemokraatit[3] ja Kymintehtaalaisten työväenyhdistys[4]selvennä. Pääasiassa talo on liikekäytössä.

  1. a b c d e f g h i j Talvisto, Jari: Kuusankosken työväenyhdistyksen historia 1903–1993. Kuusankosken työväenyhdistys, 1994. ISBN 952-90-5571-4
  2. Kuusankosken Kansantalo is.fi. Viitattu 10.3.2023.
  3. Kuusankosken Sosialidemokraatit sdpkuusankoski.fi. Viitattu 10.3.2023.
  4. Talousanomat kymintehtaalaistenty.com. Viitattu 10.3.2023.