Kuusamon vanha kirkko
| Kuusamon vanha kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Kirkkokunta | luterilainen kirkko |
| Seurakunta | Kuusamon seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1804 |
| Materiaali | hirsi |
| Istumapaikkoja | 1 200 |
| Poistui käytöstä | 1944 |
 |
|
Kuusamon vanha kirkko oli Kuusamon toinen kirkko. Kuusamojärven rannalle rakennettu kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1804. Kirkko peruskorjattiin 1930-luvun alussa ja vihittiin uudelleen käyttöön elokuussa 1935. Saksalaiset polttivat lähes koko Kuusamon kirkonkylän vetäytyessään vuonna 1944, ja samalla paloi kirkkokin.[1] Jotkut ovat siirtäneen vastuun poltosta venäläisille. Tilalle rakennettiin uusi Pyhän Ristin kirkko, joka vihittiin käyttöön 1951.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsin kuningas Kaarle XI antoi 21. kesäkuuta 1673 määräyksen Kemin Lapin seurakunnan perustamisesta.[3] Uusi seurakunta erotettiin laajasta Kemin seurakunnasta. Ensimmäinen kirkkorakennus rakennettiin Kuusamon Torangintaipaleelle vuonna 1689. Tämän pienen saarnahuoneen yhteyteen rakennettiin myös pappila vuonna 1693. Kirkkorakennuksen paikasta kuitenkin käytiin seurakuntalaisten ja kirkkoherran välillä kiista, jonka kirkkoherra voitti. Kiistan jälkeen uudelle paikalle päätettiin rakentaa kunnollinen kirkko, joka sitten valmistui vuonna 1695. Kirkon pappilaksi ostettiin viereinen talonpoikaistalo.[3]
1600-luvun kirkko alkoi käydä 1800-luvulle tultaessa ahtaaksi, ja paikalle päätettiin rakentaa uusi kirkko. Tämä uusi kirkko eli Kuusamon vanha kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 1804. Uusi kirkko oli edeltäjäänsä huomattavasti suurempi, ja kirkkoon mahtui kerralla 1 200 ihmistä. Toisessa maailmansodassa saksalaiset SS-joukot polttivat vetäytyessään vuonna 1944 Kuusamon vanhan kirkon.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pyhän ristin kirkko Kirjastovirma. Arkistoitu 31.8.2017. Viitattu 30.8.2017.
- ↑ Pystyikö "ystävällinen" saksalainen polttamaan Kuusamon kirkon?
- ↑ a b Kirkon historia – Kuusamon seurakunta Kuusamon seurakunta. Viitattu 8.12.2017.
- ↑ Susineva, Juhani: Itä-Suomen unohdettu miehitys Savon Sanomat. 17.11.2008. Viitattu 17.6.2018.