Kuurin kieli
| Kuurin kieli | |
|---|---|
 Kuurin kielen leviäminen. |
|
| Oma nimi | kuršu valoda |
| Tiedot | |
| Alue |
 Latvia Liettua |
| Virallinen kieli | ei virallista asemaa |
| Puhujia | 0 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä | balttilaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | - |
| ISO 639-2 | bat (balttilaiset kielet) |
| ISO 639-3 | xcu |
Kuurin kieli viittaa kahteen keskenään sukua olevaan balttilaiseen kieleen. Vanhaa kuurin kieltä puhuttiin Kuurinmaalla kuurien balttilaisen heimon keskuudessa. Kieli hävisi 1600-luvun paikkeilla[1]. Kirjoituksia ei kielestä ole säilynyt, mutta kieli jätti vaikutteita liettuan kielen ja latvian kielen länsimurteisiin. Vanha kuurin kieli on yritetty rakentaa uudelleen latvian, liettuan ja muinaispreussin kielien pohjalta. Se on vaikuttanut substraattitasolla myös liiviin, joka on suomen lähisukukieli.[2]
Uutta kuurin kieltä puhuttiin Kuurinhaffin alueella. Uuden kuurin puhujat periytyvät vanhan kuurin puhujista, jotka muuttivat haffille 1300–1600-luvuilla. Heidät tunnetaan nimellä kurseniekit. Kieleen tuli paljon vaikutteita saksan kielestä. Noin 60 % uuden kuurin kielen sanoista oli yhteneviä latvian kielen kanssa, 27 % saksan kielen kanssa sekä 13 % liettuan kielen kanssa. Kieli oli käytössä lähinnä niin sanottuna kyökkikielenä eli sitä puhuttiin vain kotona. Kieli kuoli toisen maailmansodan jälkeen, tosin joitakin puhujia saattaa edelleen elää Saksassa, jonne heidät evakuoitiin puna-armeijan edetessä Itä-Preussiin.
Kielinäyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isä meidän -rukous uudeksi kuuriksi
Teve mūses, kur tu es danguj,
Garbiets ir taue vards.
Lai nāke taue karelīste.
Taue vale nuoase duoade ka is dange, ta ir us zeme.
Mūse diene maize duoade mums šuoadiene.
Ir paduoade mums mūse kalte,
Ka ir mes paduoadame mūsams kaltejams.
Ir nevede mums is pajundijuma,
Islidze mums nu piktume.
Tad taue ir ta kareliste un ta sile un ta šviesibe
Nu amžu lidz amžu. Amen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://linguistlist.org/forms/langs/LLDescription.cfm?code=xcu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Nro 7 (2015): Contacts between the Baltic and Finnic languages näkymä journal.fi. Viitattu 23.4.2020.