Kuumola

Kuumola on muinainen Vanajan kylä nykyisen Janakkalan alueella. Kylästä on näkyvänä merkkinä junasta ohikulkijoille nimikyltti Kuumola entisen suojeluskuntatalon seinällä, Turengin aseman lähellä. Lähistöllä oleva harju on nimetty myös nimellä Kuumola. Kuumola on myös yksi Hämeen läänin kahdestatoista aatelissäteristä Suomen aatelia vuonna 1581 käsittelevässä luettelossa. Janakkalan Kuumola oli Klaus Michelsonin rälssisäteri. Sitä ennen Janakkalan Kuumolan omistaja oli hänen isänsä Mickel Kirjurin rälssisäterinä, jonka puolesta hän siis suoritti ratsupalvelusta v. 1562. Mickel Kirjuri toimi kirjurina maakuntakatselmuksessa, jossa Hämeen ja Savon raja käytiin vuonna 1553. Myöhemmin hän oli Hattulan kihlakunnan kirjuri ja vouti ja oli elossa vielä 2. maaliskuuta 1570.

Kuumola on myös Hausjärven vanhimman rälssitilan nimi. Historian ja sukututkijat ovat osoittaneet omistusyhteyksiä varhaishistoriallisena aikana Hausjärven Karhin kylän Kuumolan ja Janakkalan kylän välillä. Väinö Voionmaa kiinnostui Kuumolan muinaiskylästä niin paljon, että kirjoitti eripainoksen Historialliseen Aikakauskirjaan vuonna 1933 nimellä ”Kuumolasta Kuhmoisiin – Kappale Keski-Hämeen asutushistoriaa”. Väinö Voionmaa oli erityisen kiinnostunut Hämeen erähistoriasta ja asutuksen levittäytymisestä varhaisina aikoina nimistöyhdenmukaisuuksia ja talojen eräomistuksia seuraamalla. Tätä Voionmaan artikkelia kohtaan on myös suunnattu kritiikkiä.

Sukunimenä Kuumola esiintyy perihämäläisen Hausjärven Karhin rälssitilan nykyisellä omistajasuvulla ensi kerran 1800-luvun alkupuolella Anders Kuumolalla kirkollisissa asiakirjoissa.

Hausjärven kunnan Karhin kylän Kuumola esiintyy aikakirjoissa vuonna 1527, jolloin kuningas Kustaa Vaasa lahjoitti sen Björn Klaunpoika Lejon'ille ikuisella rälssioikeudella ja verovapaudella. Talo sijaitsee entisen Vanajasta etelään johtavan päätien varressa. Nykyinen Kuumolan omistajasuku tulee Mäntsälän Olkisten kylän Ylöstalosta ja suku on omistanut tilan vuodesta 1812. Talo on sijainnut sopivahkon ratsastusmatkan päässä Riihimäen kasarmeilta ja toiminut tsaarinajan upseerien hevosten juotto- ja lepopaikkana. Antti Aleksanterinpoika Ylöstalo Mäntsälän Olkisten kylästä muutti Karhin Kuumolaan vuoden 1812 tienoilla. Vuonna 1789 annetun yhdistys- ja vakuuskirjan nojalla myös talonpoikaissääty sai oikeuden omistaa rälssimaata. Olkisten Ylöstalo ja Alastalo olivat ensimmäiset ja ainoat Ruotsin vallan aikana ei-säätyläisille myydyt rälssitilat Mäntsälässä. Tiettyjen omistusvaihdosten jälkeen Olkisiin muodostuikin vanhan rälssimaalle Olkisten kartano, veljesten Antti ja Johan Aleksanterinpoika Ylöstalon muutettua sieltä Karhin Kuumolaan.

Rajapaikkana Kuumola esiintyy keskiajalla 1435 Vitikka Assarssonin vahvistuksessa Monikkalan ja Turengin rajoista, nykyisen Janakkalan alueella. Asiakirjassa mainitaan yhdeksi rajapaikaksi "Pelzin arina innom Cumola åker". Tämä hämäläinen rajavahvistus todistaa samalla, että suomenkieltä käytettiin ruotsin seassa. Suomen kieltä esiintyy siis satunnaisesti asiakirjoissa jo ennen varsinaista kirjakielemme luomista piispa Agricolan aikana.

Lähteet

• Veikko Kuumola, Hausjärven Karhin kylän Kuumolan suku, omakustanne, 2004.
• K. Kerkkonen, Kerkkolan suku,Hämeenlinna,1906.
• V. Kerkkonen, Janakkalan historia, Hämeenlinna 1976
• V. Voionmaa, Eripainos No.1 Historialliseen Aikakauskirjaan, Kuumolasta Kuhmoisiin - Kappale Keski-Hämeen asutushistoriaa, 1933.
• Tapio Vähäkangas, Henrik Svärdin perilliset, Genos Nro 4, 2001