Kuulamakrilli
| Kuulamakrilli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Alaluokka: | Neopterygii |
| Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
| Alalahko: | Scombroidei |
| Heimo: | Makrillit Scombridae |
| Alaheimo: | Scombrinae |
| Tribus: | Tonnikalat Thunnini |
| Suku: | Auxis |
| Laji: | rochei |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Auxis rochei |
|
| Katso myös | |
Kuulamakrilli (Auxis rochei) on ahvenkalojen lahkoon kuuluva makrillikala. Lajin toinen suuri vihollinen ihmisen ohella on miekkavalas.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuulamakrilli kasvaa keskimäärin 50 cm pitkäksi. Sen muuten suomuttoman vartalon etuosassa ja kyljissä toiseen selkäevään asti on suurehkoja suomuja.
Kuulamakrillin vartalo on sininen selässä tummempi, vatsassa vaaleampi. Pään etuosa on tummempi kuin kiduskannet. Makrillimaisia raitoja on vain kylkiviivan yläpuolella vartalon takaosassa. Sen ensimmäinen selkäevä on lyhyt ja kolmiomainen, lähes samanlainen kuin toinen selkäevä ja peräevä. Harvalla muulla makrillilla se on samanlainen. Kaikki evät ovat sinertävän- tai tummanharmaita.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuulamakrillia tavataan useimmilla maapallon lämpimillä merialueilla. Itäisen Tyynenmeren kannat on kuvattu omaksi alalajikseen A. rochei eudorax. Kuulamakrilli näyttää olevan herkästi haavoittuva laji, sillä sen esiintymisalueet ovat supistuneet.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuulamakrillit syövät suurissa parvissa pienempiä kaloja, kalmareita, äyriäisiä ja sirkkaäyriäisiä.
Kalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuulamakrilli on erittäin arvostettu punertavalihainen kala, jota pyydetään suuria määriä lähinnä troolilla sen kutemisaikana, loppukesällä. Kalaa ei yleensä näekään Euroopan kalatiskeillä -ja toreilla muihin vuodenaikoihin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Collette, B., Acero, A., Amorim, A.F., Boustany, A., Canales Ramirez, C., Cardenas, G., Carpenter, K.E., de Oliveira Leite Jr., N., Di Natale, A., Fox, W., Fredou, F.L., Graves, J., Guzman-Mora, A., Viera Hazin, F.H., Juan Jorda, M., Kada, O., Minte Vera, C., Miyabe, N., Montano Cruz, R., Nelson, R., Oxenford, H., Salas, E., Schaefer, K., Serra, R., Sun, C., Teixeira Lessa, R.P., Pires Ferreira Travassos, P.E., Uozumi, Y. & Yanez, E.: Auxis rochei IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 9.8.2013. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Auxis rochei rochei FishBase.org