Kustannus-hyötyanalyysi
Kustannus-hyötyanalyysi (yleisesti käytetyt lyhenteet KHA ja CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla määritetään annetun projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman toteuttamisen yhteiskunnallinen kannattavuus – toisin sanoen, että ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset. Mikäli projektin nettonykyarvo – eli nykyhetkeen diskontatut hyödyt miinus nykyhetkeen diskontatut kustannukset – on positiivinen, hanketta suositellaan toteutettavaksi.
Ominaisuuksista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]KHA ei kuitenkaan ole mekaanista nettonykyarvojen laskentaa, sillä huomioon otettavat asiat eivät ole missään määrin triviaaleja. Kustannusten ja hyötyjen sekä niistä kärsivien tai hyötyvien tahojen arvioiminen on hankalaa (mm. moraalikato-ongelma). Lisäksi on vaikeaa arvioida tarkalleen kuinka laajasti analyysi on tehtävä. Rajoitetaanko vaikutusten arviointi kunnan tai kansallisvaltion rajojen sisälle, vai täytyykö kehikkoa laajentaa.
- Tarvitaan teoriaa: projektin toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta, taloudenpitäjien käyttäytymisestä, markkinoiden sopeutumisesta, yhteiskunnallisen diskonttokoron valinnasta ym.
- Tarvitaan menetelmiä: investointien ja muiden yliajallisesti vaikuttavien tekijöiden nykyarvojen ja annuiteettien laskentataitoa, ekonometriaa, markkinahinnattomien vaikutusten arvottamista, Monte Carlo -simulointia, ym.
- Syvällisen KHA:n tekeminen on itse asiassa aina aito tutkimusprosessi, jolle käytännön politiikan suunnittelua palveleva KHA harvoin yltää sille asetettujen aika- ja resurssirajoitusten vuoksi.
Projektin nykyarvo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]n vuotta kestävän projektin nykyarvo
Jossa i = diskonttokorko, = hyöty vuonna t, = kustannukset vuonna t ja n = projektin kesto vuosina.
Analyysin pääpiirteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan käytännössä noudattaen seuraavia pääpiirteitä:
- Määritetään tarkasteltavat hankevaihtoehdot.
- Päätetään keille koituvilla hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä.
- Määritetään hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt.
- Ennustetaan tulevat vaikutukset koko hankkeen ajalta.
- Muutetaan kaikki vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi.
- Diskontataan tulevat kustannukset ja hyödyt nykyhetkeen.
- Lasketaan kunkin hankevaihtoehdon nettonykyarvo (NPV).
- Suoritetaan herkkyysanalyysi.
- Tehdään suositus nettonykyarvon ja herkkyysanalyysin perusteella.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Boardman, Anthony E.; Greenberg, David H.; Vining, Aidan R.; Weimer, David L.: Cost-Benefit Analysis. Concepts and Practice. (3rd Edition). Pearson Prentice Hall, New Jersey. USA., 2006.