Kurtnan järvialue
Kurtnan järvialue (vir. Kurtna järvestik) on Viron koillisosassa Alutagusen kunnassa sijaitseva pieni metsäinen harjualue, jolta löytyy yli 40 pikkujärveä. Se sijaitsee Alutagusen alangon keskiosissa ja on Itä-Virumaalla retkeilijöiden suosiossa. Osa alueesta sisältyy Natura 2000- hankkeen suojelualueisiin.[1][2]
Alueen piirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvialue on 10 kilometriä pitkä ja paikoin 5 kilometriä leveä. Se sijaitsee Kurtnan itäpuolella noin 12 kilometriä Jõhvista kaakkoon päin. Järvialueen ympärillä on kallioperän sisältävän öljyliuskeen louhinnan takia suuria louhoksia ja niiden jäänteitä. Öljyliusketta on mahdollisesti myös suojelualueen alla. Itäpuolen Orun turvetuotantoalueelta nostetaan turvetta suurelta alalta. Länsipuolella on laaja Kurtnan kylän peltoaukea.[3]
Alue on kokonaan metsämaata, joka muodostuu kuivasta kangasmetsästä ja sekametsästä. Alueen suhteelliset korkeusero ovat 15–20 metriä, mutta korkein mäki kohoaa 71 metriä mpy. Järvikuoppien katsotaan muodostuneen viime jääkauden loppuvaiheessa, kun mannerjäästä vapautunut, mutta vielä ikiroudan kovettama maaperä, alkoi yksittäisistä paikoista sulaa. Sulaminen näkyi termokarstina, jonka epätasainen sulaminen aiheutti maahan veden täyttämiä painaumia. Painaumat, mahdollisesti myös supat, ovat säilyneet osittain nykypäiviin asti lampina ja järvinä. Syvin järvi on Porkuni järv, joka on 11,5 metriä syvä. Alueella on järviä ainakin 30, mutta monesti näkee järvilukuna myös 42 järveä. Ympäristön teollinen toiminta ja siitä johtuva pohjaveden aleneminen, näkyy järvien vedenpinnan alenemisena. Useat järvet ovat umpijärviä, joilla ei ole laskuojia eikä aina tulo-ojiakaan. Osa järvistä on yhdistetty toisiinsa kaivamalla niiden välille tasoitusojat. Osa näistä ojista on johdettu Mustajõen vesistöön, joka laskee itään päin Narvanjokeen, sekä Vasavere jõgi, joka laskee pohjoissuuntaan Suomenlahteen.[1][2][4][3]
Maisemansuojelualue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maisemansuojelualue perustettiin vuonna 1987, vahvistettiin vuonna 2005 ja suojellun alueen pinta-ala on 2 820 hehtaaria eli 28 neliökilometriä (vuonna 2019). Suojelualueen järvien yhteispinta-ala on 188 hehtaaria. Merkittävimmät järvet, jotka ovat alueen suojeltaviksi elinympäristöiksi valittuja järviä, ovat esimerkiksi [5]:
- Ahnejärv, Aknajärv, Haugjärv, Jaala järv, Kuradijärv, Kurtna Linajärv, Kurtna Väike Linajärv Liivjärv, Martiska järv, Niinsaare järv, Nõmme järv, Mustjärv, Räätsma järv, Saarejärv, Suurjärv, Valgejärv, Kirjakjärv ja Peen-Kirjakjärv.[4]
Järvialueen suurin järvi Konsu järv ei sijaitse suojelualueella ja Pannjärv on vain hiekanotossa syntynyt järvi. Alueen järvet voivat olla tyypiltään oligotrofinen, mesotrofinen, eutrofinen, dyseutrofinen ja siderotrofinen. Niiden vesi on melko kirkas, sillä näkösyvyys on tavallisesti 2–3 metriä. Metsien harviaisia tai silmällä pidettäviä kasvilajeja ovat metsänemä, harajuuri, isoarho ja järven pohjassa viihtyvä nuottaruoho. Lisäksi alueen järvissä elää rantanuoliainen.[2][4][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b NATURA 2000 - STANDARD DATA FORM: Kurtna (EE0070120), viitattu 10.11.2019
- ↑ a b c Eelis: Kurtna maastikukaitseala(KLO1000194), viitattu 10.10.2019
- ↑ a b Annov, Merle & Kurrel, Kadri & Lepik, Leida: Eesti teedeatlas, s. 46. Tallinna: Regio, 2014. ISBN 978-9949-520-16-9 toimitus (viitattu 10.11.2019). (viroksi),(englanniksi)
- ↑ a b c Eelis: Kurtna maastikukaitseala (KLO1000194), viitattu 10.11.2019
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Kurtna maastikukaitseala, viitattu 10.11.2019
- ↑ Eesti Entsüklopeedia: Kurtna järvestik, viitattu 10.11.2019
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kurtnan järvialue Wikimedia Commonsissa
- Rantapallo: Seikkailupuisto ja patikointi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kurtna matkarada (9 km) (Arkistoitu – Internet Archive)(viroksi)
- Kurtna järvestiku puhkekohad(viroksi)
- KURTNA MÕHNAD JA JÄRVED (Arkistoitu – Internet Archive)(viroksi)
