Kupulimaska
| Kupulimaska | |
|---|---|
 Kupulimaskakasvusto. |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Alismatales |
| Heimo: | Vehkakasvit Araceae |
| Suku: | Sorsanlimaskat Lemna |
| Laji: | gibba |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Lemna gibba |
|
| Katso myös | |
Kupulimaska (Lemna gibba) on veden pinnalla kelluva, suuria kasvustoja muodostava pieni kasvi.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kupulimaska kasvattaa 1,5–5 mm pituisia yksijuurisia versoja, jotka kelluvat tavallisesti 1–4 verson ryhminä. Valkoisen juuren pituus on tavallisesti alle 5 cm. Lehtiä muistuttavat versot ovat pyöreähköjä, ehytlaitaisia, 4–5-suonisia ja alapuolelta pulleita. Vihreät versot ovat yläpinnalta tai molemmin puolin puna- tai violetinsävyisiä. Verson tyvi on lyhyt ja kalvomainen. Alapinnan ilmaontelot ovat selvästi näkyvissä ja tavallisesti yli 0,3 mm levyisiä. Kukinto on vaatimaton ja siinä on kaksi hedekukkaa ja yksi emikukka. Kukinto sijaitsee verson laidan taskussa kalvon suojaamana. Kupulimaska kukkii Suomessa elokuussa, mutta kukkivia ja siemenellisiä yksilöitä on tavattu erittäin harvoin. Kupulimaskan hedelmä siipipalteinen ja 1–3-siemeninen.[2]
Laji muistuttaa suuresti lähisukulaistaan pikkulimaskaa (L. minor).[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kupulimaskan päälevinneisyysalue ulottuu Portugalista Balkanin niemimaalle ja sieltä pohjoiseen eteläiseen Skandinaviaan. Satunnaisemmin lajia tavataan suurimmassa osassa muuta Eurooppaa pohjoisimpia ja itäisimpiä osia lukuun ottamatta. Lajia tavataan myös Lähi-idässä, monin paikoin Afrikassa ja satunnaisesti Aasiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.[3] Kupulimaska on Suomessa varsin harvinainen. Sitä on tavattu paikoin Ahvenanmaalta, Saaristomereltä, Varsinais-Suomesta, Uudeltamaalta ja Kymenlaaksosta. Saaristossa laji on harvinaistunut. Voimakkain kanta lienee Uudellamaalla.[4]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kupulimaska kasvaa rehevöityneissä vesissä, kuten lammikoissa, joissa, saariston kalliolammikoissa ja joskus myös ajelehtivana murtovedessä.[2] Laji kasvaa usein yhdessä pikkulimaskan ja isolimaskan (Spirodela polyrhiza) kanssa.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Mariehamn 2008.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kumar, B.: Lemna gibba IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.10.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Retkeilykasvio 1998, s. 506.
- ↑ Den virtuella floran: Kupandmat (ruotsiksi) Viitattu 19.8.2010.
- ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kasviatlas 2009: Kupulimaskan levinneisyys Suomessa Viitattu 19.8.2010.
- ↑ Ålands flora 2008, s. 347.