Kuparijakamari
| Kuparijakamari | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Tikkalinnut Piciformes |
| Heimo: | Jakamarit Galbulidae |
| Suku: | Jakamarit Galbula |
| Laji: | pastazae |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Galbula pastazae |
|
 Kuparijakamarin levinneisyys |
|
| Katso myös | |
Kuparijakamari (Galbula pastazae) on jakamareihin kuuluva lintulaji. Sitä tavataan Etelä-Amerikassa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuparijakamari kasvaa noin 23 cm pitkäksi. Ruumiinrakenteeltaan laji on pitkäpyrstöinen ja myös nokka on pitkä. Kuparijakamarikoiraan otsa on väriltään kiiltävän sininen, muuten pää, selkä ja siivet ovat kiiltävän vihreät. Pyrstö on muuta ruumista ruskeampi. Silmien ympärillä on keltaiset renkaat. Vatsa, alaperä ja pyrstön alaosa ovat koiraalla punaiset. Kuparijakamarinaaraan kurkku on punaruskea ja naaraalla ei ole sinistä otsassa. Naaraan vatsa ja pyrstön alaosa ovat punaruskeat.[2][3][4]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuparijakamaria tavataan Kolumbian eteläosista Ecuadorin ja Perun luoteisosiin. Sen elinympäristöä ovat kosteat vuoristometsät ja erityisesti metsien reunat. Linnun elinympäristöt sijaitsevat tyypillisesti 600–2 100 metrin korkeudella merenpinnasta. Kuparijakamarit rakentavat pesänsä maavalleihin. Kuparijakamarikannan kooksi arvioidaan 42 000 sukukypsää yksilöä. Kantaa uhkaa sopivan elinympäristön väheneminen, koska metsiä hakataan maanviljelykseen muun muassa tee- ja kahviviljelmiä varten.[1][2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b BirdLife International: Galbula pastazae IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Coppery-chested Jacamar - BirdLife Species Factsheet BirdLife International. Arkistoitu 9.2.2015. Viitattu 22.12.2013.
- ↑ a b Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 311. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.12.2013). (englanniksi)
- ↑ a b Thomas S. Schulenberg, Douglas F. Stotz,Daniel F. Lane,John P. O'Neill,Theodore A. Parker III: Birds of Peru, s. 260. Princeton University Press, 2010. ISBN 9781400834495 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 22.12.2013). (englanniksi)