Kuorma-autojen pysäköintialue Vaalimaalla

Kuorma-autojen pysäköintialue Vaalimaalla, puhe- ja sanomalehtikielessä Vaalimaan rekkaparkki on hanke, jonka tarkoituksena on helpottaa Suomen maantietransitoliikennettä Venäjälle E18:n ajoittaisen ruuhkautumisen vuoksi keräämällä rajatarkastusta odottavat kuorma-autot pääasiassa yhdelle 35 hehtaarin pysäköintialueelle Vaalimaalle, minne voidaan järjestää myös kuljettajia hyödyntäviä sosiaalipalveluita.

Pysäköintialueen suunnittelu käynnistyy vuonna 2014, rakentaminen seuraavana vuonna. Rakentamiskustannusten on arvioitu olevan ilman arvonlisäveroa noin 18 miljoonaa euroa.

Puolesta ja vastaan

Hankkeen epäilijät ovat esittäneet, että 24 miljoonaa euroa maksava pysäköintialue muuttuu tarpeettomaksi, mikäli Venäjän ja Suomen välisen rajan rajaselvitys Vaalimaalla nopeutuu ja mikäli näin rakennettu laaja pysäköintialue jää tyhjäksi. Vasta-argumentiksi on esitetty, että nopeutumiseen lisääntyvillä liikennemäärillä menee aikaa ja alue voidaan hyödyntää myöhemmin logistiikkakeskuksena.

Rajavalvonnan merkitys Venäjän federaation taloudelle

Venäjän federaatiolle tullituloilla on suuri, lähes länsimaisen maan arvonlisäveroa vastaava merkitys. Siksi tullitaso on korkea ja maahantuojat pyrkivät kaksoislaskutus-nimien menettelyn avulla vähentämään tulleja ja sen perusteella määräytyvää korkeampaa arvonlisäverotasoa. Tämän vuoksi Venäjän puolella rajaa ei toimi vain rajavartiosto ja tulli, vaan kaiken kaikkiaan seitsemän eri valtionhallinnon tahon edustajat, jotka valvovat liikennettä. Kaksoislaskutuksesta johtuu, että tavaran tullausarvo voi olla 70–80 % Venäjällä siitä, mitä se oli Suomessa Euroopan unionin tullialueella ennen rajanylitystä, mihin Venäjä pyrkii liittovaltion tulojen varmistamiseksi puuttumaan periaatteessa vahvalla valvonnalla. Näin ollen rajaselvityksen hitaus ei johdu mahdollisesti vain tullihallinnosta.

Ruuhkautumisongelma 1990-luvulla

Ruuhkautumisongelma muodostui jo 1990-luvun puolivälissä. Euroopan unionin liikennekomissaari Neil Kinnock kävi tutustumassa Ylä-Urpalan tulliasemaan 1996, ja suomalaisessa lehdistössä osoitettiin toiveikkuutta Euroopan unionin osalta rajaselvityksen hitauden ratkaisemiseksi.

Ratkaisuyrityksiä

Suomi pyrkii ajoittain ohjaamaan kuorma-autojonoja Vaalimaalta pohjoisemmille tulliasemille, mutta kuljettajille, joilla on Venäjän lain mukaan enemmän vastuuta lastista ja sen mahdollisesta häviämisestä kuin lännessä, tulliaseman vaihtaminen on ongelmallista siksi, että tulliasema, jossa on totuttu kuljettajan edustaman yrityksen liikenteeseen, uskotaan päästävän nopeammin tulliselvityksestä läpi.

Suomessa joukkotiedotusvälineet raportoivat säännöllisesti erityisen pitkistä, yli 20 kilometriä ylittävistä kuorma-autojonoista Vaalimaalle. Joskus niiden pituus on jopa 65 kilometriä.

Poisverottaminen

Ongelman ratkaisemiseksi jotkut itäsuomalaiset kansanedustajat, mm. Markku Laukkanen, ovat ehdottaneet transitoliikenteen erityistä verottamista jotta se vähenisi ja ruuhkauttaisi vähemmän Kymenlaakson teitä. Ratkaisua on perusteltu sillä, että 90 %:sti venäläiset kuorma-autot tankkaavat huomattavan osan diesel-polttoaineestaan halvalla Venäjällä eivätkä näin diesel-veron muodossa maksa osaansa teiden kulumisen aiheuttamista ylläpitokustannuksista. Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ei kannattanut venäläisten lisäverottamista, vaan polttoaineverojen alentamista suomalaisille, jotka menevät itään transitoliikenteen turvaamisen vuoksi. Valtion rautateillä ja Venäjän rautateillä on yhteisyritys osan kuorma-autoliikenteen korvaamisesta rautatieliikenteellä Suomen ja Pietarin välillä raskaissa kuljetuksissa.

Transiton kasvu

Suomen kautta Venäjälle kulkevan transiton määrä kasvaa jatkuvasti. Yhtenä keinona rajoittaa transiton kasvunopeutta on ollut esittää, että osa siitä siirrettäisiin rautateiden kuljetettavaksi junilla. Kuorma-autojen jonoista Vaalimaalla johtuu, että ne eivät tule riittävän nopeasti takaisin Venäjältä takaisin hakemaan uutta lastia, minkä vuoksi se on johtanut kalustopulaan.

Ratkaisuyrityksiä

Nykyinen pysäköintialue

Vaalimaalla on jo nykyään pysäköintialue rajanylitystä odottaville rekoille. Tämä rekkaparkki on kuitenkin nykyisille liikennemäärille riittämätön, vaikka sitä on kertaalleen laajennettu. Laajentamisen jälkeen on myös rakennettu jonotustilaa Vaalimaalle johtavalle tielle. Noin 7 kilometrin matkalle on rakennettu ylimääräinen kolmas kaista jossa rekat voivat jonottaa haittaamatta normaalia liikennettä. Tästä eteenpäin aina Haminaan asti on tehty sorasta niin kutsuttu piennarlevennys. Tämä levennyskin helpottaa tiellä liikkumista huolimatta siitä, etteivät levennyksellä jonottavat rekat ole täysin pois ajoradalta. Jonojen yhä useammin venyessä ohi Haminan on moottoritielle Rantahaan ja Summan väliselle alueelle jouduttu perustamaan tilapäinen pysäköintialue.

Varsinainen pysäköintialue

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdotti 24 miljoonan euron varaamista vuoden 2008 budjettiin kuorma-autojen asfaltoidun pysäköintialueen rakentamiseksi Vaalimaalle. Valtiovarainministeriö jätti sen pois valtiovarainministeri Jyrki Kataisen esittelemästä Suomen valtion talousarvioehdotuksesta. Jotkut kansanedustajat, kuten Martti Korhonen kannattivat pysäköintialueen lisäämistä tulo- ja menoarvioon. Valtiovarainministeri Kataisen mukaan rekkaparkki on sinänsä aiheellinen hanke, vaikka tuntuukin katkeralta, että suomalaisten veronmaksajien rahoilla täytyy korjata rajan toisella puolella synnytettyjä ongelmia. Hän perusteli rekkaparkin poistamista omasta budjettiesityksestään budjettikurilla ja ministeriöiden esitysten tasapuolisella kohtelulla. Ratkaisuksi budjettiraamiin julkisuudessa esitettiin tulo- ja menoarvion ulkopuolista menettelyä, omistukseen johtavaa leasingia Lahden moottoritien Mäntsälä-Lahden osuuden tapaan. Pysäköintialue laajennettiin ja asvaltoitiin.

Vaalimaan pysäköintialueen toteuttamisen vuoksi Kirkkonummi-Kivenlahti-väylän ja Savonlinnan tiejärjestelyjen aloittamista siirrettiin myöhemmäksi.

Aiheesta muualla

• Vaalimaan pysäköintialue: verkkokameran vaihtuvia kuvia määräajoin (Arkistoitu – Internet Archive)