Kuopion Palloseuran historia

Kuopion Palloseuran historia alkaa vuodesta 1923, jolloin seura perustettiin. KuPS on voittanut miesten jalkapallon Suomen mestaruuden seitsemän kertaa, Suomen Cupin viisi kertaa ja Liigacupin kerran .

Seuran alkuvuodet

Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Ali Rautakorpi . Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923.

Ensimmäisen ottelunsa KuPS pelasi Osmon Poikia vastaan Väinölänniemellä 20. toukokuuta 1923. Alkuvuosina KuPS pelasi enimmäkseen ystävyysotteluita Kuopion ja lähiseudun muita joukkueita vastaan . Virallinen kilpailutoiminta alkoi osallistumisella Cup-muotoiseen SM-kilpailuun syksyllä 1923. KuPS selvisi välieriin jossa se hävisi Helsingin Jalkapalloklubille 0–8.

Vuonna 1930 Suomen jalkapalloilussa siirryttiin sarjamuotoiseen pelaamistapaan . KuPS voitti vuonna 1930 Savon piirin mestaruuden ja selviytyi Palloliiton B-sarjaan. Karsintaottelussa A-sarjaan KuPS hävisi Viipurin Susille 1–3. KuPS voitti myös vuosina 1931–1934 Savon piirin mestaruudet, mutta ei yltänyt vielä 1930-luvulla A-sarjaan. Seurassa oli 1930-luvun alussa sisäisiä ristiriitoja, jotka johtivat lokakuussa 1931 Kuopion Pallo-Toverien perustamiseen.

KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947 .

Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Seuran nimilyhenteeksi vaihtui samalla KuPS.

Vuonna 1945 KuPS:n seuravalmentajana aloitti seurassa jo 1920-luvulla pelannut Aaro Heikkinen, joka valmensi seuraa vuoteen 1957 saakka. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952.

Kaudella 1946–1947 KuPS eteni Mestaruussarjan karsintaan. Nousu pääsarjaan kaudeksi 1947–1948 varmistui Helsingissä 15. kesäkuuta 1947 pelatussa tasapelissä Kallion Palloseuraa vastaan. Seuran ensimmäinen ottelu pääsarjassa 2. elokuuta 1947 päättyi 0–2 tappioon HIFK:lle. KuPS putosi pääsarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin pääsarjaan syksyllä 1948.

Kultaiset vuosikymmenet

1950-luku: Ensimmäiset mestaruudet

KuPS:n ensimmäinen mitalijoukkue, hopeaa kaudella 1950. Vasemmalta seisomassa Aaro Heikkinen (valmentaja), Veijo Kurikka, Aulis Rytkönen, Ilmari Pirinen, Kalevi Falck, Kyösti Reinikainen, Ilmari Turunen, Martti Pirinen, Urho Väänänen. Alarivissä vasemmalta Erkki Hartikainen, Veikko Pehkonen ja Heikki Niskanen.

KuPS:n ensimmäinen mitali tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa . Kauden suurin yleisömäärä 4764 nähtiin Keskuskentällä lokakuussa pelatussa ottelussa, jonka KuPS hävisi maalein 0–3 tulevalle mestarille Ilves-Kissoille. Aulis Rytkönen siirtyi kauden 1952 jälkeen ensimmäisenä suomalaisena ammattilaiseksi Toulouseen. Kaudella 1953 KuPS saavutti pronssia ja kaudella 1954 toista kertaa hopeaa. Kesällä 1954 KuPS kohtasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa paikalliskilpailijan, kun Kuopion Pallo-Toverit oli noussut pääsarjaan. Kaudella 1955 KuPS sijoittui sarjassa neljänneksi.

KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. Mestaruus ratkesi 30. syyskuuta Helsingin Olympiastadionilla 3560 katsojan edessä KuPS:n lyödessä Helsingin Palloseuran Seppo Pelkosen ja helsinkiläisten omalla maalilla 0–2.

KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Viimeisellä kierroksella Väinölänniemellä kohtasivat KuPS ja Helsingin Palloseura. KuPS:n 4–1 voitolla molemmat päätyivät tasapisteisiin, joten tarvittiin mestaruuden ratkaiseva uusintaottelu. KuPS voitti Olympiastadionilla 1. marraskuuta pelatun uusintaottelun 1–0 Antero Kostilaisen jatkoaikamaalilla . Ottelun yleisömäärä 8321 oli silloinen Mestaruussarjan yleisöennätys . Mestaruusjoukkueen valmentajana toimi seurassa aiemmin pelannut Martti Kosma.

Mestaruuden ansiosta KuPS pääsi pelaamaan kauden 1959–60 Euroopan Cupin karsintakierrokselle länsisaksalaista Eintracht Frankfurtia vastaan, mutta seuran talous ei mahdollistanut kilpailuun osallistumista .

1960-luku: "Elä laakase, naatitaan"

Kausina 1960–1963 KuPS sijoittui sarjassa keskikastiin. Kausi 1964 päättyi hopeaan, kun mestaruuden otti HJK. Helsinkiläisjoukkue oli vuonna 1960 hankkinut pelaajavalmentajaksi Suomeen palanneen Aulis Rytkösen. Kaudet 1961–1965 seuraa valmensi toistamiseen Aaro Heikkinen. Vuonna 1966 joukkueen pelaajavalmentajana aloitti Gunnar Boman, joka valmensi joukkuetta kaudet 1966–1968.

Markku Hyvärinen ja Keijo Koistinen Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa 1966 .

Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3–0 voitolla Turun Palloseurasta. Mestaruussarjan ja KuPS:n paras maalintekijä oli 16 maalia 20 ottelussa tehnyt Markku Hyvärinen, joka on edelleen ainoa seurassa pääsarjan maalikuninkuuden voittanut pelaaja . Mestaruusjoukkueen pelitavan tunnuslauseeksi muodostui Rytkösen jo 1950-luvun taitteessa tokaisema "Elä laakase, naatitaan" .

Myös kausi 1967 päättyi hopeaan kahden pisteen erolla mestaruuden voittaneeseen Lahden Reippaaseen. Syksyllä 1967 KuPS pelasi ensimmäiset Euroopan Cup-ottelunsa. KuPS hävisi molemmat ottelut ranskalaista AS Saint Étienneä vastaan yhteismaalein 0–5 . Seura sai ensimmäisen Suomen Cup-mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2–1 .

Vuodet 1969–1971 seuraa valmensi Veikko Jokinen, kaksi viimeisintä vuotta yhdessä Unto Nevalaisen kanssa. Vuonna 1969 KuPS tuli sarjassa viidennen kerran hopealle. Samana vuonna myös paikallisvastustaja Kuopion Elo pelasi ensimmäistä kertaa pääsarjassa. Seurojen ensimmäisessä pääsarjakohtaamisessa keväällä 1969 tehtiin KuPS:n silloinen yleisöennätys 6787.

1970-luku: ”Hoppee on häppee”

Kausina 1970–1973 KuPS jäi niukasti mitalien ulkopuolelle. Kaudelle 1972 valmentajaksi tuli Martti Räsänen, joka oli aiemmin valmentanut paikallisvastustaja Eloa. Räsänen valmensi seuraa kauden 1979 loppuun saakka.

KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974. Joukkue teki peräti 62 maalia 22 sarjaottelussa. Mestaruus varmistui kuitenkin vasta viimeisellä kierroksella 29. syyskuuta Olympiastadionilla pelatussa ottelussa HJK:ta vastaan. Vierasvoitossa 2–4 maaleista vastasivat Olavi Rissanen (2), Ossi Loikkanen ja Matti Eskelinen. Kaudella 1975 oli vuorossa hopeaa kahden pisteen erolla mestaruuden vieneeseen Turun Palloseuraan nähden.

KuPS saavutti viidennen mestaruuden kaudella 1976. Mestaruus varmistui Väinölänniemellä 26. syyskuuta pelatussa kauden toiseksi viimeisessä ottelussa HJK:ta vastaan. Ottelu päättyi maalittomaan tasapeliin . Vuosina 1977 ja 1979 seura saavutti hopeaa. Seuran kahdeksas hopea vuonna 1979 tuli lopulta vain pisteen erolla mestaruuden vieneeseen Oulun Palloseuraan, joka oli saanut houkuteltua riveihinsä KuPS:sta useita pelaajia kuten Leo Houtsosen, Ari Heikkisen ja Eero Rissasen .

Kaudella 1978 KuPS voitti Uefa Cupin ensimmäisellä karsintakierroksella otteluparin tanskalaista B 1903:a vastaan yhteismaalein 6–5. KuPS:sta tuli näin ensimmäinen suomalaisjoukkue, joka eteni seuraavalle kierrokselle Uefa Cupissa. Toisella kierroksella KuPS hävisi tanskalaiselle Esbjergille yhteismaalein 1–6. Menestyksekäs 1970-luku sai aikaan savolaisyleisössä lausahduksen ”Hoppee on häppee” .

Vaikeat vuosikymmenet

1980-luku: Pääsarjassa ilman menestystä

KuPS pelasi pääsarjassa ilman merkittävää menestystä 1980-luvulla. Sarjasijoitukset vaihtelivat 6. ja 11. sijan välillä. Kaudet 1983–1985 seuraa valmensi sen ensimmäinen ulkomaalainen päävalmentaja, puolalainen Boguslaw Hajdas. Kaudella 1987 KuPS oli 12 kierroksen jälkeen sarjan viimeisenä, mutta voitti viimeisestä 10 ottelusta seitsemän ja nousi lopulta sarjataulukon kahdeksanneksi. Kauden 1988 päätteeksi seura joutui ensimmäistä kertaa karsimaan sarjapaikastaan sitten sarjanousun vuonna 1948.

1980-luvulla kuopiolaisesta menestyksestä vastasi paikallisvastus Koparit, joka ylsi parhaimmillaan hopealle kaudella 1981. Kaudella 1982 Mestaruussarjassa pelasi kolme kuopiolaisjoukkuetta, kun myös Elo nousi pääsarjaan yhden kauden ajaksi.

1980-luku päättyi lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Loppukaudeksi joukkueen valmennusvastuun olivat ottaneet Markku Hyvärinen ja Olavi Rissanen. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3–2 voiton. Finaalissa KuPS:n maalit tekivät Heikki Turunen ja kaksi maalia suoraan kulmapotkuista tehnyt Harri Nyyssönen.

1990-luku: Käynti Kakkosessa ja konkurssiuhka

Kaudet 1990–1992 seuraa valmensi sen kahdesti aiemmin mestaruuteen valmentanut Martti Räsänen. Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan kaudeksi 1993.

Paluu Veikkausliigaan onnistui heti kauden 1993 päätteeksi, kun sarjan joukkuemäärää nostettiin kahdella joukkueella. KuPS sijoittui kaudella 1994 Veikkausliigan viimeiseksi ja tippui takaisin Ykköseen. Kaudet 1995–1997 seura pelasi Ykkösessä, välttäen putoamisen niukasti molempina kausina. Kausi 1997 puolestaan päättyi karsintasarjaan ja lopulta putoamiseen Kakkoseen. Nousu Ykköseen onnistui heti kaudella 1998. Kauden 1999 KuPS pelasi Ykkösen etelälohkossa. Ykkösessä ja Kakkosessa vietetyt kaudet joukkue koostui käytännössä seuran omista nuorista kasvateista.

1990-luvulla KuPS oli jatkuvissa talousongelmissa. Kakkosessa pelaaminen hankaloitti velkataakan hoitamista, ja syksyllä 1998 alkoi häämöttää konkurssi. Pelastusoperaatiota varten oli muodostettu KuPS Oy, joka pelasti KuPS ry:n vain parin viikon päässä häämöttävältä konkurssilta hoitamalla yhdistyksen velat verottajalle.

2000-luku: Tukevampi paluu Veikkausliigaan

Liicacupin ottelu KuPS-HJK maaliskuussa 2008.

Vuodet 2000–2001 seuraa valmensi Esa Pekonen, joka nosti KuPS:n Veikkausliigaan kaudeksi 2001. Ensimmäinen liigakausi toi kahdeksannen sijan, mutta Pekonen ei saanut enää jatkaa. Kauden 2002 seuraa valmensi Jari Pyykölä joka vaihtui kesken kauden 2023 Ismo Liukseen. Seura pelasi 80-vuotisjuhlaottelun Väinölänniemellä Watfordia vastaan häviten 1–3. Kauden 2003 päätteeksi KuPS putosi takaisin Ykköseen.

Kaudelle 2004 seura palkkasi päävalmentajaksi Juha Malisen, joka onnistui nostamaan KuPS:n heti takaisin Veikkausliigaan. Vuosi 2006 alkoi lupaavasti Finnair Stadiumilla pelatussa Liigacupin loppuottelussa, jossa KuPS voitti FC KooTeePeen Miikka Oinosen maalein 2–1 . Liigacupin mestaruus päätti samalla seuran saavutusten 17 vuoden kuivan kauden. Sarjakausi 2006 päättyi kuitenkin tipahtamiseen Ykköseen.

Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seurasta neljänneksen vuodesta 1998 alkaen omistanut savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti järjesti yhdessä seuran kanssa tiedotustilaisuuden 1. joulukuuta 2006, jossa hän ilmoitti pelastavansa seuran konkurssilta.

Kaudet 2007–2009 seuraa valmensi Kai Nyyssönen. Kauden 2007 KuPS pelasi Ykkösessä. Ykkösen sarjavoiton ja nousun Veikkausliigaan ratkaisi kolme maalia päätöskierroksella tehnyt Ilja Venäläinen. KuPS on pelannut Veikkausliigassa kaudesta 2008 saakka.

Paluu Suomen huipulle

Virtanen Savolainen Diallo Soldo Ayarna Murillo Niskanen Saxman Jyry Pennanen Tuco

Aloituskokoonpano 19.10.2019 .

2010-luku: Paluu mitaleille ja Veikkausliigan mestaruus 2019

Vuosina 2009–2014 seuraa valmensi paluun päävalmentajaksi tehnyt Esa Pekonen, joka korvasi Kai Nyyssösen kesken kauden 2009. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa. Menestyksen ansiosta KuPS pääsi parin vuosikymmenen jälkeen pelaamaan Euroopan Cup-kilpailujen karsintapelejä. Vuosina 2014–2016 seuraa valmensi Marko Rajamäki .

Kaudelle 2017 KuPS palkkasi päävalmentajaksi Jani Honkavaaran. Kaudella 2017 KuPS saavutti Veikkausliigassa hopeaa ja kaudella 2018 pronssia. Kaudella 2018 Rasmus Karjalainen teki 16 maalia, mikä sivusi Markku Hyvärisen ja Olavi Rissasen seuraennätystä yhden kauden pääsarjamaaleissa. Kauden 2018 päätteeksi KuPS sai erillisen naisten joukkueen .

KuPS voitti kuudennen mestaruutensa kaudella 2019. Seuralla oli mahdollisuus varmistaa 43 vuoden tauon jälkeen mestaruus jo päätöskierrosta edeltävällä kierroksella kotiottelussa FC Honkaa vastaan. Tasapeliin päättynyttä ottelua oli saapunut seuraamaan Keskuskentälle seuran sen hetkinen ennätysyleisö, 7114 katsojaa. Lopulta mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0–2. Mestaruuden ratkaisseen osuman viimeisteli Ilmari Niskanen .

2020-luku: Menestys saa jatkoa

Kreidl Saarinen Cisse Hämäläinen Widjeskog Antwi Savolainen Oksanen Siltanen Pennanen Diawara

Aloituskokoonpano 19.10.2024 .

Kaudelle 2020 KuPS palkkasi päävalmentajaksi Arne Erlandsenin, jonka alaisuudessa seura saavutti pronssia . Vuosina 2021 ja 2022 seuran päävalmentajana toimi Simo Valakari. Molemmat sarjakaudet päättyivät hopeaan ja vain pisteen eroon mestaruuden molempina kausina voittaneeseen HJK:hon nähden. Vuoden 2021 lokakuussa pelatussa mestaruuden ratkaissutta ottelua oli saapunut seuraamaan Keskuskentälle seuran uusi ennätysyleisö 7890 katsojaa .

KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen seuran kolmannen Suomen Cupin kaudella 2021. Toukokuussa Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–4 . Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Gabriel Bispon maalilla Interin 1–0 .

Kauden 2023 päävalmentajana aloitti Pasi Tuutti, jonka kuitenkin korvasi vain kolmen kierroksen jälkeen paluun seuraan tehnyt Jani Honkavaara . Kausi 2023 päättyi seitsemänteen peräkkäiseen mitaliin, kun KuPS päätyi hopealle häviten mestaruuden ottaneelle HJK:lle lopulta maalierolla .

Kaudella 2024 KuPS saavutti seurahistorian ensimmäisen tuplamestaruuden. Seuran historian viidennen Suomen Cupin voitto tuli 21. syyskuuta 2024 Tammelan stadionilla pelatussa finaalissa Interiä vastaan jatko-ottelun jälkeen luvuin 1–2 . Veikkausliigan mestaruuden KuPS ratkaisi Keskuskentällä 19. lokakuuta 2024 pelatussa päätöskierroksen ottelussa 1–0 voitolla HJK:ta vastaan . Ottelua seurasi seuran ennätysyleisö 8543 katsojaa . Joukkueen kapteenina toiminut Petteri Pennanen teki joukkueen molemmat maalit Cup-finaalissa ja viimeisteli myös mestaruuden ratkaisseen osuman HJK:n verkkoon.

Naisten jalkapallo

Pääartikkeli: Kuopion Palloseura (naiset)

Pallokissat-seura pelasi 2018 naisten liigassa, putosi Ykköseen ja syksyllä Pallokissojen edustusjoukkueen toiminta siirtyi KuPS:n alaisuuteen. KuPS:lle tarjoutui yllättäen mahdollisuus aloittaa naisten sarjaottelut korkeimmalla sarjatasolla, kun Palloliitto päätti olla myöntämättä liigalisenssiä vuoden 2018 mestarille PK-35 Vantaalle. KuPS oli täydennysjärjestelmässä toisena helsinkiläisen PK-35:n ollessa ensimmäinen. PK-35 Vantaa valitti Palloliiton päätöksestä Urheilun oikeusturvalautakuntaan. PK-35 ei jättänyt, KuPS jätti liigalisenssihakemuksen. 5. helmikuuta 2019 Palloliiton liittokokous myönsi täydennysmenettelyllä liigapaikan KuPS:lle. PK-35 Vantaa sai paikan Ykköseen ja sai pitää Mestarien liigan karsintapaikkansa.

Ensimmäisen virallisen ottelunsa KuPS pelasi naisten Suomen cupissa 19. tammikuuta 2019 Oulussa: hävisi ONS:lle 0-6.

Puheenjohtajat ja toimitusjohtajat

Kuopion Palloseura Ry:n puheenjohtajat 1923–2003

1923–1925: Ali Rautakorpi 1925–1927: Lennart Savolainen 1928: Ali Rautakorpi 1929: Aarne Hirvonen 1930: Mikko Miettinen 1931–1932: Vilho Soininen 1933–1934: Aarne Hirvonen 1935–1939: Vilho Soininen 1940–1948: Väinö Heikkinen 1949–1952: Paavo Hillu 1953: Väinö J. Rinne 1954–1960: Lennart Tapola

1961: Sulo Kirsi 1962: Erkki Kontivaara 1963–1968: Väinö Heikkinen 1969: Sulo Kirsi 1970–1975: Olli Herranen 1976–1978: Juhani Koskinen 1979–1980: Matti Pitkänen 1981: Erkki Holopainen 1982–1988: Eino Laulainen 1989–1990: Risto Kuuluvainen 1991–1994: Juhani Pirskanen 1995–2003: Eija Vähälä

Kuopion Palloseura Oy:n hallituksen puheenjohtajat 1998–

• 1998–2006: Manu Vesalo
• 2007–2018: Ari Lahti
• 2018–2021: Antti Haapakorva
• 2021–2023: Markku Raatikainen
• 2023– : Vesa Kauppila

Kuopion Palloseura Oy:n toimitusjohtajat 1998–

• 1998–2006: Markku Raatikainen
• 2007–2008: Harri Apell (vt.)
• 2008–2010 Ari Pääkkö
• 2010: Harri Apell (vt.)
• 2010–2023: Jarmo Heiskanen
• 2023– : Tomi Erola

Lähteet

Kirjallisuus

• Karjalainen, Markus & Huttunen, Jouni: Kuopion Palloseura 1923–2004. Kuopion Palloseura, 2005. ISBN 952-91-8386-0
• Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
• Tuovinen, Jussi: Kuopion Pallotoverit – Koparien tarina. Kopari-Pallo ry, 2011. ISBN 978-952-92-9548-7
• Tuunanen, Erkki: Kuopion Palloseura 60 vuotta. Antin Paino Oy, 1983.

Aiheesta muualla

• Kannattajaryhmä Banzain sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)