Kuolemaantuomittu (vuoden 1934 elokuva)
| Kuolemaantuomittu | |
|---|---|
| Manhattan Melodrama | |
 Teatterilevitysjuliste. |
|
| Ohjaaja | W. S. Van Dyke |
| Käsikirjoittaja |
Tarina: Arthur Caesar Käsikirjoitus: Oliver H. P. Garrett Joseph L. Mankiewicz |
| Tuottaja | David O. Selznick |
| Säveltäjä | William Axt |
| Kuvaaja | James Wong Howe |
| Leikkaaja | Ben Lewis |
| Tuotantosuunnittelija | Cedric Gibbons |
| Pääosat |
Clark Gable William Powell Myrna Loy |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Metro-Goldwyn-Mayer |
| Levittäjä |
Metro-Goldwyn-Mayer Netflix |
| Ensi-ilta |
2. toukokuuta 1934 4. toukokuuta 1934 Yhdysvallat 4. tammikuuta 1935 Suomi |
| Kesto | 93 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kuolemaantuomittu (engl. Manhattan Melodrama) on W. S. Van Dyken ohjaama yhdysvaltalainen rikos-/melodraamaelokuva vuodelta 1934. Päätähtinä ovat Clark Gable, William Powell ja Myrna Loy. Elokuva on myös Mickey Rooneyn yksi varhaisimmista rooleista, missä hän näyttelee Gablen roolin lapsena. Kuolemaantuomittu perustuu Arthur Caesarin tarinaan, jonka pohjalta Oliver H. P. Garrett ja Joseph L. Mankiewicz laativat käsikirjoituksen. Metro-Goldwyn-Mayer -yhtiö tuotti elokuvan.
Kuolemaantuomittu kuvattiin suhteellisen nopeasti ja vaatimattomalla budjetilla. Elokuvan menestyminen yllätti studiota ja Kuolemaantuomittu teki William Powellin ja Myrna Loy'n parivaljakkoudesta tähden. Kuolemaantuomittu oli heidän ensimmäinen neljästätoista yhteistyöstä. Elokuva myös nostatti Clark Gablen uraa MGM:llä.
Kuolemaantuomitusta tuli myös kuuluisa siitä, että se oli viimeinen elokuva jonka itse pahamaineinen gangsteri John Dillinger näki. Yhdysvaltain FBI-agentit ampuivat Dillingerin kuoliaaksi 22. heinäkuuta vuonna 1934 Dillingerin poistuessa Chicagon Biograph Theaterista missä Kuolemaantuomittua esitettiin.
Arthur Caesar voitti parhaan alkuperäisen tarinan Oscar-palkinnon Oscar-gaalassa vuonna 1935.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuolemaantuomittu perustuu tositapahtumiin, General Slocum -laivan räjähtämisestä ja palamisesta New Yorkin East Riverillä 15. kesäkuuta vuonna 1904. Laivan räjähtämisestä selvinneet pojat Blackie Gallagher ja Jim Wade (Clark Gable ja William Powell) jäivät orvoiksi. Heidät pelasti pappi Isä Joe (Leo Carrillo). Heidät otti huostaan Poppa Rosen (George Sidney), joka oli menettänyt ainoan poikansa uppoamisessa. Pojat asuivat vain hetken Poppa Rosenin luona; Rosen, venäläinen juutalainen, kuoli kun poliisihevonen polki hänet kavioillaan.
Pojat olivat edelleen hyviä ystäviä, vaikka heidän tiensä erosivat. Jim lähti opiskelemaan ja valmistui oikeustieteen kandidaatiksi. Hänestä tuli suoraselkäinen asianajaja. Blackiesta kasvoi uhkapelaaja ja laittoman kasinon omistaja. Vaikka ystävystykset pitivät toisistaan ja kunnioittivat edelleen toisia, he ovat kuitenkin elivät laillisuuden eri laidoilla. Ammattimainen kilpailu muuttuu henkilökohtaiseksi kun Jim menee naimisiin Blackien ex-rakastajattaren Eleanorin (Myrna Loy) kanssa.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Clark Gable | … | Edward J. "Blackie" Gallagher |
| William Powell | … | James W. "Jim" Wade |
| Myrna Loy | … | Eleanor Packer |
| Leo Carrillo | … | Isä Joe |
| Nat Pendleton | … | Spud |
| George Sidney | … | Poppa Rosen |
| Isabel Jewell | … | Annabelle |
| Muriel Evans | … | Tootsie Malone |
| Thomas E. Jackson | … | Richard Snow (nimellä Thomas Jackson) |
| Isabelle Keith | … | Neiti Adams (nimellä Claudelle Kaye) |
| Frank Conroy | … | Blackien puolustusasianajaja |
| Noel Madison | … | Manny Arnold |
| Jimmy Butler | … | Jim Wade poikana |
| Mickey Rooney | … | Blackie poikana |
| Shirley Ross | … | Laulaja Cotton Clubilla |
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuolemaantuomittu Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- Kuolemaantuomittu Elonet.
- Kuolemaantuomittu TCM Movie Databasessa (englanniksi)
- Kuolemaantuomittu AllMoviessa. (englanniksi)