Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuisto
| Kuolavaara−Keulakkopään tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Kittilä, Sodankylä |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2014 [1] |
| Sähköverkkoon | 2015 [2] |
| Valmistunut | 2016 [2] |
| Kustannus | 106 miljoonaa € [3] |
| Perustaja | Metsähallitus Laatumaa |
| Rakennuttaja |
Metsähallitus Laatumaa, Fortum [4] |
| Omistaja | Allianz Capital Partners |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [5] |
| Puistojännite | 20 kV [5] |
| Liittymisjännite | 220 kV [5] |
| Korkeus | 320–420 m [6] |
| Tuulivoimalat | 17 × Nordex N117 (3 MW) [7][8] |
| Kapasiteetti | 51 MW [7] |
| Vuosituotanto | noin 100 GWh [5] |
 Kuolavaara−Keulakkopään tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuisto on Lapissa Kittilän Kuolavaaralle ja Kittilän ja Sodankylän Keulakkopäälle rakennettu tuulivoimapuisto, jossa toimii 17 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 51 megawattia ja vuosituotanto on alle 100 gigawattituntia [5]. Tuulivoimapuiston on rakentanut Metsähallitus ja Fortum yhdessä ja sen omistaa Allianz Capital Partners.[4][6][8]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto on rakennettu kahden vaaran selänteelle. Lähin asutus sijaitsee Kuolajärvellä ja Lomajärvellä. Kuolavaaralla sijaitsee seitsemän tuulivoimalaa lähes suorassa itä-länsi -suuntaisessa rivissä, joka on 2,5 kilometriä pitkä. Voimalat on sijoitettu 320–410 metrin korkeudelle mpy. Loput tuulivoimalat sijaitsevat Keulakkopään harjanteella, joka on vastaavasti 4,3 kilometriä pitkä ja jossa voimalat muodostavat samansuuntaisen rivin. Ne on rakennettu 345–420 metrin korkeudelle. Keulakkopään voimaloista neljä sijaitsee Kittilässä ja kuusi Sodankylässä.[6][9]
Tuulivoimalaitokset ovat saksalaisen Nordexin valmistamaa N117-mallia, jonka napakorkeus on noin 100 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 116,8 metriä, ja jonka kapasiteetti on 3,0 megawattia.[8] Voimalat sijaitsevat 320–420 metrin korkeudella mpy.[6] Voimala-alueelle tulee huoltotiet kantatien 80 varressa sijaitsevasta Tepsan kylästä.[6]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 20 kilovoltin jännitteellä vaarojen välissä sijaitsevalle omalle sähköasemalle, jossa jännite nostetaan 220 kilovolttiin. Sieltä tuotettu sähkö johdetaan siirtolinjaa myöten 2,5 kilometriä etelään päin, jossa linja kytketään Fingridin omistamaan siirtolinjaan kytkinkentän avulla.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanke käynnistettiin uutisen mukaan Metsähallitus Laatumaan ja Fortum Power and Heat Oy:n toimesta vuonna 2009 [10]. Lapin ympäristökeskus vaati hankkeen toteuttamiseksi YVA-menettelyn soveltamista (18 tuulivoimalaan [11]). Hankkeessa oli tarkoituksena rakentaa enintään 20 tuulivoimalaitosta, joiden kapasiteetti olisi ollut 2–3 megawattia. Tuulivoimalat oli tarkoitus sijoittaa valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle kiinteistölle, Kittilän ja Sodankylän rajan molemmin puolin Kuolavaara–Keulakkopään vaara-alueelle ja Tepsan kylän pohjoispuolelle.[12] Hankkeen vaatima YVA-ohjelma saapui Lapin ELY-keskukselle huhtikuussa 2010, jonka jälkeen se oli yleisölle nähtävänä ja kommentoitavana. Siitä annettiin yhteysviranomaisen lausunto kesäkuussa 2010. Hankkeen vetäjät laativat lausunnon pohjalta YVA-selostuksen, joka saapui ELY-keskukselle tammikuussa 2011. Selostus oli helmikuusta alkaen nähtävillä Rovaniemellä ja kohdekuntien kirjastoissa. Yhteysviranomainen antoi arviointiselostuksesta lausunnon huhtikuussa 2011. Siitä käy ilmi, että 20 tuulivoimalaitoksen tuulivoimapuiston eri toteuttamisvaihtoehdoissa suurin ero oli sähkönsiirron toteuttamistavassa. Yhteysviranomaisen lausunnossa mainittiin puutteena esimerkiksi maanpuolustuksen tutkavalvonnan vaikutuksien arvioinnin puuttumista, mutta sille oli tulossa selvitys.[13][14][4]
Tuulivoimapuiston osayleiskaavan ehdotus tuotiin käsittelyyn lokakuussa 2012. Kaavaan oli merkitty 20 tuulivoimalaitoksen paikat. Hankealueen kooksi ilmoitettiin 18 neliökilometriä. Kummatkin vaarat oli merkitty Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin maakuntakaavaan tuulivoimalle varatuiksi alueiksi.[9][5] Tuulipuiston rakentamista varten perustettiin yhtiö Kuolavaara-Keulakkopään Tuulipuisto Oy toukokuussa 2013 [15]. Hanke valmistui jo huhtikuussa 2010 [4] ja sille saatiin rahoittaja vasta vuonna 2014, jonka jälkeen tuulipuistoa voitiin alkaa rakentamaan. Omistajaksi tuli brittiläinen pääomasijoitusyhtiö Impax Asset Management Group yhdessä saksalaisen KfW Ipex Bankin kanssa. Tuulipuistoon ilmoitettiin sijoitettavan 106 miljoonaa euroa.[3]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuistoon rakennettiin huolto- ja asennustiestö sekä maakaapelointi ja tietoliikenne verkko. Eltel julkisti heinäkuussa 2014 sopimuksen, jossa se rakentaisi alueen koko infrarakenteen. Tuulivoimapuiston voimalaluvuksi oli nyt päätetty 17 tuulivoimalaa. Rakenteiden tuli valmistua kesään 2015 mennessä, jolloin päästäisiin pystyttämään tuulivoimaloita. Sähköntuotannon arveltiin alkavan vuoden 2015 loppupuolella.[1] Suomen Tuulivoimayhdistyksen julkaiseman tuulivoimapuistojen luettelon mukaan vaikuttaa siltä, että vuonna 2015 valmistui puistoon 9 ja seuraavana vuonna 8 tuulivoimalaitosta. Rakentamisen aikana tuulivoimapuisto siirtyi Allianz Capital Partnersin omistukseen.[2][7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Eltel ja Impax Asset Management sopimukseen Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuiston sähköjärjestelmistä eltelnetworks.fi. 2.7.2014. Eltel Networks. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ a b c Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Viitattu 5.8.2024.
- ↑ a b Raeste, Juha-Pekka: Bloomberg: Britit ja saksalaiset sijoittavat yli sata miljoonaa Lapin tuulivoimaan hs.fi. 30.9.2014. Helsinki. Viitattu 10.8.2024. Sanoma Oy
- ↑ a b c d Fortumin ja Metsähallituksen Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimahankkeen YVA-ohjelma on valmistunut fortum.fi. 20.4.2010. Helsinki: Fortum Power and Heat Oy. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ a b c d e f g Kuolavaara–Keulakkopään osayleiskaava (PDF) (s. 3, 5–7, 22) metsa.fi. 10.10.2012. Metsähallitus / FCG Finnish Consulting Group Oy. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ a b c d e Kuolavaara−Keulakkopään tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 8.8.2024.
- ↑ a b c Kuolavaara-Keulakkopää www.thewindpower.net. 8.3.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 5.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Nordex N117/3000 www.thewindpower.net. 19.7.2023. Ranska: The Wind Power. Viitattu 5.8.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Kuolavaara-Keulakkopään tuulivoimapuisto metsa.fi. Helsinki: Metsähallitus. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ Fortum ja Metsähallitus aloittavat tuulivoimahankkeen kehittämisen Lapissa rakennuslehti.fi. 11.9.2009. Helsinki: Rakennuslehti. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen (PDF) (Lapin ympäristökeskuksen lausunto) kansalaishavainnot.fi. 28.10.2009. Rovaniemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuisto, Kittilä, Sodankylä, ympäristövaikutuksien arviointiohjelma (PDF) (YVA-ohjelma, yhteysviranomaisen lausunto) ymparisto.fi. 17.6.2010. Rovaniemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ Ympäristövaikutusten arviointiselostus, Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuisto, Kittilä, Sodankylä (PDF) (YVA-ohjelma, yhteysviranomaisen lausunto) ymparisto.fi. 21.4.2011. Rovaniemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ Kuolavaara-Keulakkopään tuulipuisto, Kittilä ja Sodankylä YVA-menettely. 5.6.2023. Rovaniemi: Lapin ELY-keskus. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Kuolavaara-Keulakkopään Tuulipuisto Oy kauppalehti.fi. Helsinki: Alma Talent Oy. Viitattu 10.8.2024.