Kuokkastenkoski
Kuokkastenkoski on Valtimonjoen reitin vesistön suussa oleva koski, kyläkunta ja aiempi sahan ja rautaruuklin ympärille muodostunut teollisuusyhdyskunta Nurmeksessa. Kosken kautta vedet purkautuvat Pielisen Kuokkastenjärveen. Kosken pituus on 350 m, putouskorkeus 8,9 m sekä keskivirtaama MQ 15 m³/s ja suurin virtaama 165 m³/s. Kosken voimaa on hyödynnetty jo pitkään. Vuonna 1962 siihen rakennettiin voimalaitos (uudistettu 1989), jota ylläpitää Nurmeksen Sähkö Oy.
Ensimmäinen saha
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuokkastenkosken ensimmäinen teollisuuslaitos, saha, valmistui 1840 Alanivaan, jossa alettiin sahata tukkipuita koti- ja ulkomaan markkinoille. Sahan sijainti koskessa oli siihen aikaan välttämätöntä, mutta jo muutaman vuoden kuluessa ongelmaksi koitui valmiin tavaran kuljetus. Tukkien uitto eteenpäin Pielisen yli ja jokia pitkin Joensuuhun sahalle oli huomattavasti halvempaa, kuin valmiin sahatavaran lastaus ensin veneisiin, niillä Kaltimoon ja sieltä talvisin hevosilla edelleen Joensuuhun. Alussa useita kymmeniä työllistänyt ja ympäri vuoden toiminut saha joutui kilpailutilanteen vuoksi seisottamaan toimintaansa osan vuodesta. Pisimmillään saha oli kokonaan seisonnassa vuodesta 1854 vuoteen 1856, koska Venäjän vienti vaikeutui itämaisen sodan tähden ja oli ongelmallista vielä sen jälkeenkin. Kilpailu Joensuun sahojen kanssa kiristyi ja lopulta Antti Juhana Mustonen Joensuusta osti sahan 1861 ja siirsi sen toiminnan Pielisjoen alajuoksun Utrankoskeen, Utraan.
Teollisuusalue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joensuulainen suurliikemies Antti Juhana Mustonen rakensi Kuokkastenkoskelle rautatehtaan, joka valmistui 1877. Rautatehtaan (ruukin) raaka-aineena käytettiin lähiseudun järvien järvimalmia, josta tehtiin harkkorautaa masuunissa pasuttamalla. Tehdas tarvitsi paljon puuta masuunin tarvitseman hiilen takia, ja lähimetsät hakattiinkin aukeiksi. Rautatehdas työllisti paljon väkeä, ja rautatehtaan ympärille syntyi nopeassa tahdissa myös muuta teollisuutta, kuten saha, mylly, meijeri, sähköhuone, kalkkimylly, höyläämö, tärpättitehdas, tiiliruukki, kaksi lotjaveistämöä ja laivankorjaustelakka. Ruukin alueelle syntyi noin 500 ihmistä käsittävä yhdyskunta monine rakennuksineen.
Sahan ja rautatehtaan toiminta menestyi vaihtelevasti, mutta vuonna 1903 Kuokkastenkosken teollisuuslaitokset menivät konkurssiin ja joutuivat Pankakoski Oy:lle. Toiminta jatkui vuoteen 1908, jolloin rautatehdas lopetettiin ja masuuni purettiin. Gutzeit-yhtiö jatkoi sahan toimintaa 1920-luvulle saakka, ja myllyn toiminta jatkui vielä siitäkin pidemmälle. Nykyään teollisuudesta on näkyvissä enää betoniset perustukset, herrasväen pytinki eli hovi kosken rannalla, sekä työnjohtajan talo, joka on kunnostettu vuonna 1978 Nurmeksen seurakunnan käyttöön.
Kapearaiteinen rautatie
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kuokkastenkosken rautatie | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perustiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Reitti | Rautatehdas (ruukki)–Venelaituri | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Purettu | kyllä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tekniset tiedot | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Pituus | noin 0,5 km | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Raiteiden lkm | 1 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Rautaruukin valmistama harkkorauta ja sahalta tuleva valmis puutavara oli siirrettävä Pielisen rantaan ja siitä edelleen veneisiin. Siirtotyötä helpottamaan rakennettiin 1800-luvun lopulla kapearaiteinen rautatie. Rata alkoi ruukista, joka sahan, myllyn ja meijerin takaa kurvattuaan kulki Kuokkastenkosken yli sillalla ja jatkoi siitä suoraan venelaiturille[1][2]. Laituri oli rakennettu heti kosken suun jälkeiselle lännenpuoleiselle rantapenkalle, ja siinä oli kaksi noin 100 metriä pitkää raidetta. Radan linjapituus oli noin 500 metriä ja kokonaispituus noin 600 metriä.
Rata purettiin todennäköisesti ainakin osittain rautatehtaan lopettamisen ja masuunin purkamisen yhteydessä vuoden 1908 paikkeilla. Rautatien kalustosta tai edes raideleveydestä ei ole tietoa. Alueen kapearaiteisesta radasta jäi jäljelle ainoastaan ratapenger.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristö[vanhentunut linkki] Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 83, 2004
- Kuokkastenkosken teollisuustoiminnan historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) Oyk.fi
- Nurmeksen kaupungin museo: Ikolan museo: Kuokkastenkosken rautatehdas osio
- Vesihallitus. Koski-inventointi. 1980. ISBN 951-46-4852-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kartta (Arkistoitu – Internet Archive) Kuokkastenkosken teollisuusalueesta
- ↑ Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristö[vanhentunut linkki] Pohjois-Karjalan liitto, Julkaisu 83, 2004, Liite 1, s. 71
