Kunnan talousarvio

Talousarvio on yrityksen tai muun talousyksikön lyhyen tähtäimen taloussuunnitelma. Talousarvio laaditaan tavallisesti seuraavaksi kalenterivuodeksi, mutta aikaperiodi voi olla myös lyhyempi. Talousarvio ja sen laadinta on osa talousyksikön laskentatointa ja talouden ohjausjärjestelmää.

Kunnille on kuntalaissa asetettu velvoite laatia talousarvio. Kuntalain mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnan edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Kunnan toiminnassa on noudatettava talousarviota.

Kuntaliitto on antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarvion ja -suunnitelman laatimisesta.

Talousarvio on julkinen asiakirja, jonka kunnat julkaisevat internetsivuillaan. Kuntalaki velvoittaa kunnat tiedottamaan toiminnastaan ja taloudestaan (Kuntalain 29 §).

Talousarvion valmistelu

Kunnan talousarvion valmistelu alkaa yleensä keväällä talousarvioraamin (talousarviokehyksen) määrittelyllä. Raamin määrittelyyn vaikuttavat keskeisesti kolme näkökohtaa:

• kuinka paljon kunta arvion mukaan saa talousarviovuonna verotuloja ja mikä kunnan veroäyrin hinta voi enintään olla
• mitkä ovat kunnan saamat valtionosuudet
• mitkä ovat kunnan eri lautakuntien ja niiden alaisten toimialojen toiminnan tavoitteet ja määrärahatarpeet.

Talousarvioraami määritellään pääsääntöisesti kunnan toimintaan käytettävissä olevien verotulojen ja valtionosuustulojen perusteella, mutta myös lautakuntien ja toimialojen määrärahatarpeet pyritään siinä mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon. Myös kunnan talouden tilanne eli ylijäämä tai alijäämä edellisiltä vuosilta vaikuttavat talousarvioraamiin. Talousarvioraamista päättää kaupungin- tai kunnanhallitus.

Kunnan talousarvion sisältö ja rakenne

Kunnan talousarvion sisältö ja rakenne on tavallisesti seuraavan sisällysluettelon mukainen.

Kunnanjohtajan katsaus Yleisperustelut Yleinen taloustilanne ja toimintaympäristö Yleinen taloudellinen kehitys Kuntatalouden kehitys Oman talousalueen kehitysnäkymät Väestökehitys Työllisyys Tulokehitys Kuntastrategia Talousarvion lähtökohdat Verotulot Valtionosuudet Investoinnit Kunnan kehittäminen ja kärkihankkeet Kunnan organisaatio Kuntakonserni ja tytäryhteisöille asetetut tavoitteet Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Käyttötalousosa Toimialojen talousarviot Taseyksiköiden ja liikelaitosten talousarviot Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa

Kunnan talousarvio muodostuu yleisperusteluista ja talousarviolaskelmien osuudesta. Laskelmaosassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa.

Talousarvion yleisperustelut

Talousarvion yleisperusteluissa esitetään talousarvion yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista ja konkreettisemmat kunnan strategiaan, verotuloihin, valtionosuuksiin, investointeihin ja kehityshankkeisiin perustuvat talousarvion lähtökohdat. Yleisperusteluissa kuvataan tavallisesti myös kunnan organisaatio ja kuntakonserni sekä talousarvion rakenne ja sitovuustasot ja annetaan talousarvion toteutumisen seurantaa koskevat tiedot.

Käyttötalousosa

Käyttötalousosassa esitetään lautakuntien alaisten toimialojen kuten sosiaali- ja terveystoimen, kasvatus- ja opetustoimen, kulttuuri-, liikunta-, ja nuorisotoimen, ympäristötoimialan jne. toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimialan talousarvio esitetään laskelmalla, jossa sen käyttötuloista on vähennetty käyttömenot. Toimialojen käyttökatteet ovat huomattavan paljon negatiiviset, koska kunnan talousarviossa verotulot ja valtionosuudet kohdistetaan kuntatason tuloslaskelmaan. Niitä ei kohdisteta toimialoille.

Toimialan toiminnalliset tavoitteet esitetään pääosin tekstimuodossa toiminnan kehittämisen painopistealueina. Myös toiminnan laajuutta ja laatua kuvaavia mittareita käytetään, samoin tasapainoitetun tuloskortin (balanced scorecard) periaatteella asetettuja tavoitteita. Osassa kuntien talousarvioita toimialoille kohdistettavissa olevat poistot ja investointimenot esitetään käyttötalousosassa.

Kunnan taseyksiköiden ja liikelaitosten talousarviolaskelmat esitetään käyttötalousosassa täydellisen tuloslaskelman ja rahoituslaskelman muodossa. Niiden toiminnalliset tavoitteet asetetaan vastaavalla tavalla, kuin toimialoille.

Tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa

Talousarvion tuloslaskelma-, investointi- ja rahoituslaskelmaosat laaditaan koko kunnan tasolla. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman kaavoina talousarviossa käytetään samoja kaavoja, kuin tilinpäätöksessä.

Talousarvion sitovuustasot

Osa talousarvion taloudellisista tavoitteista asetetaan sitoviksi kunnanvaltuustoon tai -hallitukseen nähden. Sitovaksi eräksi voidaan määritellä määräraha, tuloarvio tai toimintakate. Toiminnallisia tavoitteita voidaan myös määritellä sitoviksi. Sitovuus merkitsee sitä, että esim. määrärahaa ei voi ylittää ilman kunnanvaltuuston tai -hallituksen päätöstä. Sitovuusmäärittelyt vaihtelevat eri kunnilla.

Talousarvion toteutumisen seuranta

Tilikauden aikana kunnan talousarvion toteutumista seurataan laskelmilla, joissa kirjanpidosta saatavat toteutumaluvut asetetaan talousarviolukujen rinnalle. Talousarvion toteutumista koskevat laskelmat ovat kuntalain edellyttämiä kunnan tilinpäätöslaskelmia. Alla esimerkkilaskelma kunnan tuloslaskelmaosan toteutumisesta.

Kunnan talousarvio ja sen toteutuminen