Kuningastiira

Kuningastiira
Uhanalaisuusluokitus
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Eläinkunta Animalia
Pääjakso:	Selkäjänteiset Chordata
Alajakso:	Selkärankaiset Vertebrata
Luokka:	Linnut Aves
Lahko:	Rantalinnut Charadriiformes
Heimo:	Lokit Laridae
Suku:	Isotiirat Thalasseus
Laji:	maxima
Kaksiosainen nimi
Thalasseus maxima Boddaert, 1783
Synonyymit
Sterna maxima
Katso myös
Kuningastiira Wikispeciesissä   Kuningastiira Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK

Thalasseus maximus albididorsalis

Kuningastiira (Thalasseus maxima) on kalatiiraa suurempi mutta räyskää pienempi tiiralaji. Se on 45–50 cm pitkä ja painaa 350–450 g. Sen nokka on keltainen, koivet mustat ja päälaki musta. Se voi nostaa päälaenhöyhenensä töyhdöksi räyskän tapaan. Sukupuolet ovat samanväriset.

Esiintyminen

Kuningastiiran nimialalaji maximus pesii Pohjois- ja Keski-Amerikan Atlantin ja Tyynenmeren puoleisilla rannikoilla. Alalaji albididorsalis pesii paikoin läntisen Afrikan rannikolla. Sen elinympäristön ala on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja maailman populaation koko on 280 000–310 000 yksilöä.

Elinympäristö

Matalat riuttamaiset saaret ja ihmisen rakentamat keinotekoiset vallit ja aallonmurtajat.

Lisääntyminen

Kuningastiira on pesimätavoiltaan hyvin vaatelias laji. Ne pesivät 300–2 000 parin yhdyskunnissa. Kuningastiira sijoittaa pesän hyvälle näköalapaikalle ympäröivään maastoon, lähelle kalapaikkaa ja petojen ulottumattomille. Tällaisia paikkoja ovat valtamerten rannikoiden sora- ja hiekkatöyräät.

Yhdysvaltain Virginian pesimäseuduille kuningastiirat palaavat muuttomatkoiltaan maalis- ja huhtikuussa. Tiirat eivät rakenna varsinaista pesää, vaan rapsuttavat syvennyksen rantahietikkoon. Naaras munii yleensä ainoastaan yhden munan. Tutkimukset kertovat eräässä 911 tiiraparin yhdyskunnassa vain kolmellatoista olleen kaksi munaa. Pesimäaikana yhdyskunnan populaatiotiheys on jopa 7 pesää neliömetrillä. Koostaan huolimatta kuningastiirat ovat varsin rauhallisia. Jopa pesien lähellä liikkuvat eivät useimmiten joudu pesän omistajien kanssa kahakoihin. Kuningastiirat lentävät mieluummin pois pesästä puolustamisen sijaan. Paetessaan ne huutelevat korvia vihlovasti. Poikasen ollessa pesässä kuningastiirat puolustavat pesäänsä kovin ottein.

Poikaset oppivat päivän kuluttua syntymästä juoksemaan. Kolonian kaikki poikaset kerääntyvät yhteen ryhmään, jossa voi olla tuhansia poikasia, joiden ikä vaihtelee kahdesta 35 päivään. Pari ruokkii vain omia poikasiaan, jotka ne tunnistavat luultavasti äänen perusteella.

Ravinto

Kuningastiira syöksysukeltaa kaloja. Poikasille syötetään ensin sardelleja ja niiden kasvaessa sillin sukuisia kaloja.

Lähteet

• Suuri eläinsafari (aakkosellinen hakemisto) kuikka-laulukaskas s.32
• AllAboutBirds

Aiheesta muualla

• ITIS: Sterna maxima (englanniksi)